Ajankohtaista teologiaa

Kuva: Emmy-Lee Nykvist

Arvokkaan tiedekuntayhdistyksemme kulttuurilehti paneutuu ajattomiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin, joita tapahtuu ympärillämme. Moniarvoinen ote, avarakatseisuus sekä avoimuus kaikkea kohtaan ovat arvoja, jotka julkaisumme ja yhteinen tieteenalamme jakavat keskenään.

Kuitenkin lehdestämme on jo kauan aikaa puuttunut palsta, jolla teologian opiskelijat tekisivät katsauksen siihen, mitä teologisen tutkimuksen kentällä ajankohtaisesti tapahtuu. Teologinen sivistys ja viisaus syntyy arvoista, joita edellä luettelin. Mutta siihen liittyy myös ajankohtaisen tutkimuksen tunteminen, mikä puolestaan liittyy vahvasti kultturelliin herännäisyyteen ja valveutuneisuuteen, jotka voidaan nähdä itseisarvoisina päämäärinä. Artikkelissani esittelen lehden lukijoille lyhyesti ja ymmärrettävästi ajankohtaista teologista tutkimusta. Haluan teroittaa sitä, että tämä ei  ole tieteellinen artikkeli, joka pyrkisi esittämään tieteellisiä väitelauseita. Pyrkimykseni on antaa lukijalle lyhyt ja kansantajuinen esittely siitä, mitä teologisen tiedekunnan tutkimuskentällä tapahtuu juuri nyt. Tutkimuksista ja niiden tuloksista kerrotaan virallisissa ja vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, joita muun muassa Teologinen Aikakausikirja, Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, Suomen kirkkohistoriallinen seura sekä Suomen Eksegeettinen Seura julkaisevat. Artikkelia kirjoittaessani olin yhteydessä Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran ja Suomen Eksegeettisen Seuran sihteereihin Katri Malmiin sekä Antti Vanhojaan, jotka kertoivat näiden kahden julkaisuseuran ajankohtaisista tuulista.

Apostolisten isien paluu

Viime vuoden merkittävin julkaisu Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran taholta oli: Apostoliset isät. Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia (toim. Huttunen & Salminen & Tervahauta, 2020). Suomen Teologinen Kirjallisuusseura on aikaisemminkin julkaissut käännöskokoelmia apostolisten isien teksteistä. Kyseessä ei ole uusintapainos vaan uusintakäännös, jossa apostolisten isien nimeä kantava tekstikokoelma on käännetty alkuperäiskielestä, eli kreikasta suomeksi. Apostolisten isien tekstit on koottu 1600-luvulla kokoelmaksi, joka koostui seurakunnille osoitetuista kirjeistä ja muista teksteistä, jotka ovat syntyisin ensimmäisen vuosisadan lopulta ja toisen vuosisadan alulta. Tekstit ovat pääasiassa kirjoitettu Välimeren alueella, mikä kytkee tekstit Uuden testamentin teksteihin olennaisella tavalla.1 

Se mikä tekee käännöskokoelmasta merkittävän, on se, että se on pyritty kääntämään mahdollisimman helposti luettavaksi tekstiksi.2 Käännöskokoelmaa ei ole tarkoitettu pelkästään tutkijoille, jotka ymmärtävät alkuperäiskielten mutkikkuutta, vaan se on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet apokryfisistä teksteistä ja erityisesti apostolisten isien tekstikokoelmista. Teologisen tutkimuksen kannalta alkuperäistekstien suomentaminen on hyvin merkittävä asia, koska vain sillä tavalla tekstikäännökset herättävät mielenkiintoa laajemmassakin lukijakunnassa.

Tämän vuoden keväällä Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura ja Suomen Eksegeettinen Seura julkaisivat johdantoteoksen edellisvuonna julkaistulle käännöskokoelmalle. Teos pyrkii avaamaan apostolisten isien tekstien sisältöä tarkemmin kuin se on avattu itse käännöskokoelmassa. Näin kertoo STKS:n sihteeri Katri Malmi.

Kääntäminen kiinnostaa

Apostolisten isien tekstien käännöskokoelman lisäksi Suomen Eksegeettinen Seura on aktiivisesti julkaissut käännöstöitä. Edellisvuonna seura julkaisi käännöskokoelman varhaiskristillisistä lapsuusevankeliumeista nimeltä Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit (Marjanen & Tervahauta, Vuolanto 2020.) Käännöskokoelmassa on käännettynä suomeksi neljä apokryfistä tekstiä, jotka kertovat Jeesuksen lapsuudesta ja perheestä.3 Sen lisäksi, että kokoelmassa on alkuperäisteksteistä käännettyjä tekstejä, käännöskokoelma kertoo myös ajanlaskun alun ajan käsityksistä perheestä ja perhesuhteista.4 Tämä on oivallinen osoitus siitä, kuinka alkuperäistekstien kääntäminen tuo kääntämiseen sinänsä liittymättömiä seikkoja ajankohtaiseen tutkimukseen käännöstyön tuloksena.

Suomen Eksegeettinen Seura julkaisi vuonna 2020 myös käännöskokoelman babylonialais- ja persialaisajan Lähi-Idästä kokoelmassa Tekstejä babylonialais- ja persialaisajan Lähi-Idästä (Töyräänvuori & Valkama, 2020.) Käännöskokoelma on monikulttuurinen, koska siihen sisältyvät tekstit ovat Egyptin, Kreikan, Anatolian, Mesopotamian lisäksi monilta muilta alueilta kerättyjä. Teologisesti käännöskokoelma on erittäin kiinnostava, koska teksteissä kuvaillaan uskonnollisia ilmiöitä, jotka ovat tuttuja Vanhan testamentin teksteistä.5

Sosiaalista ja systemaattista tutkimusta

Käännöskokoelmien lisäksi teologian kentällä tapahtuu paljon muutakin ajankohtaista tutkimusta. STKS julkaisi vuonna 2019 kokoelmateoksen Jumalan paluu 2000-luvulle (Hallamaa & Koistinen, 2019), jossa paneudutaan maallistumiseen ja sen suhteeseen nykyajan uskonnollisuuteen. Kirja paneutuu erityisesti näkökulmaan, jonka mukaan uskontojen merkitys ei vähene pluralisoituvassa maailmassa.6 Ajankohtaisesta aiheesta puhutaan myös kirkkohistorian tutkimuskentällä. Suomen kirkkohistoriallinen seura pitää toukokuussa tutkimus-illan, jossa on aiheena luonnon ja ilmaston tematiikat kristinuskon historiassa.7 Kristinuskon historian tutkiminen voi mahdollisesti avata uusia näkökulmia ajankohtaiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi filosofian tohtori Markku Halonen pitää tuolloin puheenvuoron ilmaston roolista keskiaikaisessa kalenterissa.8

Ajankohtaista teologista tutkimusta julkaisevassa Teologisessa Aikakausikirjassa nousee esiin systemaattisen teologian kentälle merkittäviä teemoja viimeisimmässä numerossa (1/2021.) Hannu Juntusen artikkeli Onko kristinusko ihmismielen luomus (2021), jossa otetaan metafyysinen lähestymistapa kristinuskoon ja pohditaan kristinuskon ontologista perusluonnetta ja sen suhdetta eri oppitulkintoihin.9 Samassa julkaisussa on myös äärimmäisen kiinnostava artikkeli huumausaineiden ja suitsutushartsin käytöstä muinaisissa palvontarituaaleissa. Suitsutushartsi- ja kannabislöytö Jahven pyhäköstä Juudan Aradissa (Töyräänvuori & Valkama, 2021) artikkelissa pohditaan mielenkiintoisia käsityksiä jumalten miellyttämisestä eri tuoksujen avulla.10

Suomen Eksegeettinen Seura julkaisi vuonna 2020 mielenkiintoisen tutkimusjulkaisun nimeltä Approaching the dead, Studies on Mortuary Ritual in the Ancient World (de Hemmer Gudme & Valkama, 2020.) Tutkimuskokoelmassa yhdistetään rituaalitutkimus eksegetiikan kanssa tutkimalla muinaisia tekstejä eri kulttuuriperinteistä, jotka koskevat hautausrituaaleja ja käytäntöjä, joita noudatettiin kuolleiden käsittelyssä.11 Tämän lisäksi SES on julkaissut vuonna 2019 mielenkiintoisen kirjan, joka edellisen kirjan tavalla liittää muinaiset tekstit tiiviisti ajankohtaiseen aiheeseen. Sukupuoli Raamatun maailmassa (Asikainen & Uusimäki, 2019) teos pyrkii esittelemään kristinuskon ja juutalaisuuden pyhien kirjoitusten sukupuolisuuteen liittyviä aiheita sekä yhdistää nämä näkemykset nykyiseen sukupuolentutkimukseen.12

Lopuksi

Lukijana voit huomata, että ajankohtainen teologinen tutkimus on runsaudensarvi. Tutkimusaiheita riittää käännöskokoelmista metafyysiseen problemasointiin saakka. Se on mielestäni oivallinen osoitus teologisen tutkimuksen ajankohtaisuudesta ja tarpeellisuudesta. Tieteelliset julkaisuseurat sekä tieteellistä tietoa julkaisevat tahot julkaisevat ja työstävät ajankohtaista tutkimusta teologiasta ja teologisesta tutkimuksesta kiinnostuneille tuntematta rajoja lukijakuntien välillä. Eri seurojen tutkimustyöstä, julkaisusta sekä jäsenyyksistä saa lisää tietoa seurojen nettisivuilta ja sihteereiltä. Tartu siis tutkimukseen ja kiinnostu! Vale!

Lähteet ja viitteet:

  1. Huttunen, Salminen, Tervahauta 2020, 9
  2. Huttunen, Salminen, Tervahauta 2020, 9
  3. Marjanen, Tervahauta, Vuolanto 2020, 9
  4. Marjanen, Tervahauta, Vuolanto 2020, 9
  5. Suomen Eksegeettisen seuran nettisivut. https://blogs.helsinki.fi/eksegeettinen-seura/2020/10/20/teksteja-babylonialais-ja-persialaisajan-lahi-idasta/ & Töyräänvuori, Valkama 2020
  6. Hallamaa & Koistinen 2019, 7
  7. Suomen kirkkohistoriallisen seuran nettisivut. http://www.skhs.fi/uuden-tutkimuksen-ilta-11-5-2021/
  8. Suomen kirkkohistoriallisen seuran nettisivut. http://www.skhs.fi/uuden-tutkimuksen-ilta-11-5-2021/
  9. Juntunen 2021, 68-76
  10. Töyräänvuori & Valkama 2021, 4-20
  11. de Hemmer Gudme & Valkama 2021, 3-4
  12. Asikainen & Uusimäki 2019, 1-4

Asikainen, Susanna; Uusimäki Elisa (toim.) (2019) Sukupuoli Raamatun maailmassa. Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja 117. Helsinki. SES.

Hallamaa, Jaana; Koistinen, Timo (toim.) (2019) Jumalan paluu 2000-luvulle. Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja 291. Helsinki. STKS.

de Hemmer Gudme, Anne Katrine; Valkama, Kirsi (toim.) (2020) Approaching the dead Studies on Mortuary Ritual in the Ancient World. Publications of the Finnish Exegetical Society 118. Helsinki. SES.

Huttunen, Niko; Salminen, Joona; Tervahauta, Ulla (toim.) (2020) Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia. Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja 290. Helsinki. STKS.

Juntunen, Hannu (2021) Onko kristinusko ihmismielen luomus? Teologinen Aikakausikirja (1/2021). Helsinki.

Marjanen, Antti; Tervahauta, Ulla; Vuolanto, Ville (2020) Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja 120. Helsinki. SES.

Suomen Eksegeettinen Seura. https://blogs.helsinki.fi/eksegeettinen-seura/2020/10/20/teksteja-babylonialais-ja-persialaisajan-lahi-idasta/

Suomen kirkkohistoriallinen seura. http://www.skhs.fi/uuden-tutkimuksen-ilta-11-5-2021/

Töyräänvuori, Joanna; Valkama, Kirsi (toim.) (2020) Tekstejä babylonialais- ja persialaisajan Lähi-idästä. Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja 119. Helsinki. SES.

Töyräänvuori, Joanna; Valkama, Kirsi (2021) Suitsutushartsi- ja kannabislöytö Jahven pyhäköstä Juudan Aradissa. Teologinen Aikakausikirja (1/2021). Helsinki.

Toimittaja | Artikkelit

Lauri Mäenalanen on teologian ylioppilas, kohta teologian kandidaatti. Kandidaatin tutkielmansa hän teki systemaattisesta teologiasta ja pääaineensa ohella hän lukee filosofiaa humanistisessa tiedekunnassa. Immanuel Kant on erityisen lähellä Laurin sydäntä. Opintojensa lisäksi Lauri harrastaa ruoanlaittoa, urheilua sekä lukemista suurissa määrin. Hänen lempiyhtyeensä on Black Sabbath, mutta hänellä ei ole tämän yhtyeen paitaa olemassa.