Swingaaminen – hauska harrastus vai moraalitonta rietastelua?

Tässä juttusarjassa tarkastellaan seksiä, seksuaalisuutta ja sen lieveilmiöitä teologian opiskelijoiden linssien läpi. 

Toimittajakaksikkomme jatkaa tässä numerossa tutustumista seksuaalisuuden monimuotoisuuteen ja sen eri ilmenemismuotoihin. Tällä kertaa halusimme selvittää, miten normista poikkeavassa, vapaammassa seksuaalisuuden toteuttamisessa pidetään huolta turvallisesta tilasta ja yksilön rajoista. Miten monisuhteisuuden sosiologiset teoriat kuvastavat käytäntöä? Haastattelimme Jukkaa, joka toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan swingaamalla (Jukan nimi on jutussa muutettu yksityisyyden suojaamiseksi). Swinger-kulttuurille ominaisia asioita ovat muun muassa ryhmäseksi ja erilaiset avoimet parisuhdemuodot. Ennen kaikkea swingaaminen on elämäntapa, ja swinger-yhteisöistä swingerit löytävät toisia swingereitä, joiden kanssa jakavat samat arvot ja elämänkatsomuksen. Swingaaminen eroaa polyamoriasta siten, että se usein painottuu seksuaalisiin suhteisiin, kun taas polyamoria on rakkaussuhteiden toteutumisen muoto. Parinvaihto tarkoittaa kahden tai useamman pariskunnan välisiä vapaita seksi- ja/tai parisuhteita, kun taas swingaamista voi harjoittaa myös sinkkuna. Jukka on nuori sinkku, joka toteuttaa swinger-puoltaan käymällä swingerbileissä sekä katsomalla maailmaa seksuaalisesti vapaammalla elämänasenteella. 

Toimittaja: Miten alunperin kiinnostuit swingaamisesta?

Jukka: Koen, että oon aina ollut tosi seksuaalinen ja kokeilunhaluinen ihminen. Nuorempana en edes tiennyt tämmösten juhlien tai elämäntavan olemassaolosta. Toki leffoissa oon nähnyt kaikenlaista, mutta se niiden todellisuus on onneks aika erilaista siitä, mitä mä oon kokenu tän olevan. Nuorempana “normaalissa” parisuhteessa mulla oli tyttöystävä, ja mä halusin kokeilla erilaisia asioita. Se mun innostus ja kokeilunhalu ei saanut positiivista vastakaikua.

T: Mainitsit normaalin parisuhteen, miten sä määrittelisit sen?

J: Perinteinen, mononormatiivinen ja monogaminen meininki, mikä on opetettu ja opittu. Silloin mulla oli vielä ajatus, että eikö musta oo parisuhteeseen ja oonko vääränlainen toimimaan siinä. Sitten mä tapasin yhden pariskunnan, joka oli avoimessa suhteessa. Mä tapasin ne yhden nettisivun kautta, jossa heillä luki, että järjestävät tällaisia swingerbileitä, ota yhteyttä jos olet kiinnostunut. Olin että perhana, kyllä pitää ainakin yhteyttä ottaa ja katsoa, mikä juttu tää on. Ne oli tosi viehättävä pariskunta, sellaisia 20-30-vuotiaita. Ne sitten kysyi, haluanko lähteä niiden mukaan. Se olikin sitten ensimmäinen kolmen kimppa-kokemus. 

T: Miten sä nykyään toteutat sun swinger-puolta?

J: Enimmäkseen sillä tavalla, että käyn bileissä, joissa harrastetaan seksiä muiden swingereiden kanssa. Swingaamisesta ei voi puhua kaikille ilman, että tuomitaan erilaiseksi tai perverssiksi. Swinger-yhteisö on kupla, missä on muita samankaltaisia ihmisiä, jotka jakaa saman ajatusmaailman siitä, että tässä ei ole mitään väärää. Siksi siellä muodostuu tosi vahvoja ystävyyssuhteita. Suomessa on useita eri yhteisöjä, sitten on eri ikäryhmiä. Tää missä mä harrastan on aika nuorta. Suoranaista ikärajaa ei oo, mut ne on nuorille ihmisille, 20-40-vuotiaille, suunnattuja bileitä. Sitä porukkaa yhdistää nimenomaan ne arvot ja elämäntyyli.

“Siellä seksi ja seksuaalisuus on semmonen avoin ja iloinen asia”

T: Millaisia arvoja te jaatte?

J: Sen, että seksi ja seksuaalisuus ei oo tuomittavaa. Esimerkiksi, jos mä kerron siellä, että harrastin seksiä viikonloppuna ja kokeiltiin jotain, mitä ei olla koskaan aikaisemmin kokeiltu, niin siellä suhtaudutaan tämmösiin juttuihin avoimella uteliaisuudella, kun taas jossain muussa porukassa se vastaanotto olisi negatiivinen. Siellä seksi ja seksuaalisuus on semmonen avoin ja iloinen asia.

 T: Ootsä kohdannu sitä, että sun seksuaalisuutta on tuomittu?

J: Olen kohdannut useinkin. Mulle on tärkeetä, et mä oon avoin ja rehellinen enkä johda ketään harhaan. Esimerkiksi, jos joku luulisi saavansa musta yksiavioisen parisuhteen itselleen; yleensä se on kuitenki se perusoletus, mitä ihmisillä on. Niin sitten mä kerron, että mulla on tälläinen elämäntapa, käyn tällaisissa seksijuhlissa ja oon ollut elämäni aikana avoimissa parisuhteissa. Kerron, että se on se mikä mulle tuntuu hyvältä. Niin on tullu vastauksii, että “kasva sinäkin aikuseksi, sitoutumiskammosta touhuu, ei tossa oo mitään järkee” ja et ei oo millään tavalla hyvä juttu.

T: Mikä swingaamisessa on sitten parasta?

J: Siellä yhteisössä on todella erilaisia ihmisiä, aivan laidasta laitaan. Sellaisia, joiden kanssa ei normaalielämässä ikinä kohtaisi, ja kaikilla on tosi hauskaa keskenään. Tuomitsemattomuus on siellä isossa roolissa. Myös yksityisyys on tärkeää homman toimimiselle, koska siellä on sellaisia ihmisiä, jotka ei voi kertoa vanhemmilleen tai lapsilleen tai ystävilleen ja sitä pitää kunnioittaa.

T: Mistä noin vahva luottamus sitten rakentuu?

J: Täyttä varmuutta kukaan ei voi mistään antaa, mutta esimerkiksi niissä juhlissa missä mä käyn, on aika tarkka rekrytointiprosessi. Järjestetään esimerkiksi tutustumistapaamisia, joissa näistä bileistä kiinnostuneita tavataan. Niistä hyvän tyyppiset kutsutaan mukaan. 

T: Jääkö rekrytointiprosessista paljon ihmisiä ulkopuolelle?

J: Jää, koska onhan toi nyt aika kiinnostava asia, niin sinne hakee kaikenlaisia ihmisiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole se, että bileissä saa automaattisesti seksiä, vaan myös sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää. Kun sä menet sinne ja näet jonkun kiinnostavan, yksi esimerkki mitä voi tapahtua on se, että sä menet sen luo ja sanot: “hei, sä viehätät mua, mennäänkö harrastamaan seksiä?” Mutta sitten jos sulla ei esimerkiksi ole yhtään itseluottamusta, et uskalla lähestyä ketään. Sitten sä vaan istuisit yksin siellä nurkassa ja katsot, kun muut panee ympärillä.

T: Miten siellä juhlissa pidetään huoli siitä, että ihmisillä on turvallinen olo?

J: Turvallisuus on kaikille eri asia, mutta siellä on kaikille yhteisiä pelisääntöjä. Esimerkiksi kondomin käyttö on pakollista. Jos ehdotat että ollaanko ilman, saat porttikiellon. Alussa on aina puhe, missä toivotetaan tervetulleeksi ja kerrotaan pelisäännöt. Ne  voisi tiivistää niin, että kunnioittakaa toisia, eikä keneenkään saa koskea ilman lupaa. Sen lisäksi, jos joillakin on meininkejä kahden kesken, niin väliin ei saa mennä. Kunnioitus ja luottamus on isossa osassa.

T: Onko olemassa jotain kirjoittamattomia sääntöjä?

J: Ei oikeastaan, koska kaikki perustuu avoimuuteen ja siihen, että erilaisuutta pidetään hyvänä asiana. Ei ole muottia, johon kaikkien pitäisi mahtua. Saattaa esimerkiksi olla, että siellä on joku, joka tykkää pukeutua eläimeksi. Siinä tapauksessa olisin vaan että: “kiva juttu sulle, ei oo mun juttu, mutta go for it”.

T: Niin se avoimuus on varmaan yks niistä arvoista mikä yhdistää teitä?

J: Kyllä mä sanoisin näin. Avoimuus ja rehellisyys sekä yksityisyydensuoja. Siellä saattaa olla ihmisiä, jotka on siellä salaa, ei kumppaniltaan vaan niin, että swingaaminen on heidän salaisuus, niin siellä ei kuulu hyviin tapoihin kysyä henkilökohtaisia kysymyksiä. Ei ne kuitenkaan ole kirjoittamattomia sääntöjä, koska ne sanotaan siinä alkupuheessa. Jotkut kertoo oman nimensä, mutta siihen ei ole mitään velvollisuutta. Kukaan ei tule tarkistamaan passeja. 

T: Moniavioisuuteen liittyviä teorioita löytyy esimerkiksi sosiologiasta. Saksalainen sosiologi Georg Simmel kehitti sosiaalisten suhteiden teorian, jossa suhteiden eri tasot jaetaan seurustelu- ja dyad-tasoon. Seurustelu on niin sanotusti peliä, yhteiskunnan tekemää koreografiaa, joka määrää puitteet ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Dyad taas on vuorovaikutuksen alkeellisin muoto, joka tarkoittaa kahden ihmisen intiimiä, henkistä ja keskenään määrittelemää suhdetta. Teoriaa on käytetty muun muassa havainnoimaan rajanvetoa ihmissuhteissa; millaisia sääntöjä ja rakenteita muodostuu swingauksessa, kun vaakakupissa ovat seurustelu ja dyad?

J: Se onkin hienoa, että ei tarvitse noudattaa niitä yhteiskunnan opittuja sääntöjä. Tuolla se kääntyy täysin päälaelleen ja mulla onkin ollut monia ihania kokemuksia siitä, kun lähestyn naista joka mua viehättää, jonka kanssa mulla on ollut aiemmin katsekontakti. Sitten vaan kysyn: “hei, sä viehätät mua, mennäänks panee?” Ja sitten me mennään jonnekkin ja harrastetaan seksiä. Sitten kun me ollaan siinä hikisinä ja hengästyneinä, niin kysyn että mikäs sun nimi muuten on. Siinä tilanteessa ei ole enää paineita tai mitään tavoitteita, niin voi aidosti jutella ja tutustua.  

“Seksibileisiin tullaan sillä ajatuksella, että todennäköisesti seksiä tullaan harrastamaan ihmisten kanssa, joita ei ole välttämättä koskaan ennen tavannut, joten on tärkeää kuunnella omia rajojaan.”

T: Miten henkilökohtainen rajanveto tuodaan siellä ilmi?

J: Seksibileisiin tullaan sillä ajatuksella, että todennäköisesti seksiä tullaan harrastamaan ihmisten kanssa, joita ei ole välttämättä koskaan ennen tavannut, joten on tärkeää kuunnella omia rajojaan. Bileissä kaikkea saa ehdottaa, mutta mihinkään ei tarvitse suostua, ne yhteiset pelisäännöt tuo turvaa. Bileiden ulkopuolella ajatus on, että toinen pitää tuntea ennen kuin voi ehdottaa mitään seksiin liittyvää. Siellä ei sen sijaan tarvitse ajatella, että olisi jotain virstanpylväitä, jotka pitää ylittää ennen kuin kysyy sen kysymyksen. Sitten kun seksi on vain seksiä, niin siinä ei todennäköisesti ole tunteita pelissä. Joidenkin ihmisten mielestä, jotka eivät ole tässä skenessä, se on väärää tai moraalitonta jos on parisuhteen ulkopuolista seksiä tai muuta vastaava.

T: Toinen moniavioisuuteen ja muihin normista poikkeaviin ihmissuhdemalleihin sovellettu teoria on negatiivisen määrittelyn teoria. Tässä tapauksessa swingaus voitaisiin määritellä joko vapaana rakkauden ilmaisuna tai ensisijaisesti negaation kautta, epämonogamisena ihmissuhdemallina. Tähän jälkimmäiseen sisältyy se, että swingaamisen yhtenä motiivina voisi siis toimia vastareaktio yhteiskunnan mononormatiivisuudelle. Miten sä kuvailisit omaa seksuaalisuuttasi tämän teorian valossa? 

J: Ehkä niin, etten pidä seksiä kovin vakavana asiana. Se, että harrastan seksiä jonkun ihmisen kanssa ei tarkoita sitä, että mä omistaisin koko elämäni hänelle. Mulle seksi on enemmän viaton harrastus. Esimerkiksi se, että menen pelaamaan sulkapalloa tai harrastamaan seksiä kaverin kanssa on mulle täysin samalla vakavuusasteella. Mä en koe kapinoivani mitään tai ketään vastaan. Huomasin vaan, että olen onnellisempi kun teen näin. Olen vanhemmillekin kertonut, että saattaa olla, että tulevaisuudessa mulla ei ole vaimoa, vaan saattaa olla kaksi tai että mulla on vaimo, jolla on toinen mies.

T: Sä kirjoitat myös runoja. Mikä sua inspiroi?

Jukka: Kirjoitan jonkin verran eroottisia runoja. En välttämättä kauniin eroottisia, mutta eroottisaiheisia kuitenkin. Tuolla bileissä ne on koettu tosi hauskoiksi.

Paras hetki runon kirjoittamisessa on se, kun sen pääsee lausumaan yleisölle ja saa aikaan positiivisen reaktion. Jos saan jonkun nauramaan kippurassa pervolle runolle, niin onhan se siistiä. Kerran mä olin matkalla bileisiin ja tuli vaan mieleen, että nyt voisin kirjoittaa runon. Sit mä kirjoitin sen ja lausuin siellä. Vastaanotto oli huikea, mikä oli siistiä. Sitten mä jatkoin sitä. 

T: Oisko sulla vielä jotain, mitä haluaisit sanoa teologeille?

Jukka: Aika vaikee sanoo jotain mikä sopii kaikille, kun ihmisii ja käsityksiä on niin erilaisia. Missään nimessä avoin parisuhdemalli tai swinger-elämä ei sovi kaikille, eikä tarvitsekaan sopia. Se, että joku tulee joskus kertomaan, että hän elää näin, ei tee hänestä välttämättä huonompaa ihmistä. Se vaan on. Olen itse kokenu tämän elämäntyylivalinnan luonnolliseksi, ja monogamisessa suhteessa mä olisin onneton. 

Swingerit rikkovat seurustelun koreografiaa heittämällä mononormatiiviset toimintamallit nurkkaan ja toteuttamalla seksuaalisuuttaan omalla tavallaan.

Swingauksen kautta henkilöille, jotka kokevat normatiivisen parisuhteen rajoittavaksi, voi löytyä keino toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan. Seksi on parhaimmillaan avoin ja iloinen asia, jota Jukka vertaa harrastukseen. Koska swingausta harrastavat jakavat keskenään erilaisia käsityksiä seksuaalisuudesta ja sen toteuttamista, on mielekkäämpää luokitella swingaus ennemin elämäntavaksi kuin suoraan seksuaaliseksi suuntautumiseksi. Koska yhteisö on monimuotoinen, henkilökohtainen rajanveto ja yhteiset pelisäännöt ovat keskeinen osa yhteisön toimintaa. Turvallisuuteen panostetaan niin tarkan rekryprosessin kuin yhteisten sääntöjen kautta. 

Vaikuttaa siltä, että swingerit rikkovat seurustelun koreografiaa heittämällä mononormatiiviset toimintamallit nurkkaan ja toteuttamalla seksuaalisuuttaan omalla tavallaan. Simmelin jaottelussa swingaaminen voidaan sijoittaa dyadin, vuorovaikutuksen alkeellisimman muodon tasolle, kun on kyse kahden tai useamman swingaajan välisestä seksuaalisesta aktista. Kyseessä ei silti näytä olevan tietoinen kapinointi yhteiskuntaa vastaan, vaan monelle swingaus on puhtaasti oman seksuaalisuutensa vapaata toteuttamista vailla kirjoitettujen ja kirjoittamattomien sääntöjen taakkaa.

Jukan runoudesta voit nauttia runot-sivulla.

Toimittaja | Artikkelit
Päätoimittaja | Artikkelit

Enja Seppänen on teologian ylioppilas, runoilija, tanssija, isosisko ja aktivisti. Kirjoittajana Enjan sydäntä lähellä ovat systeemiset ongelmat, naisten oikeudet sekä lähdeviitteiden merkitsemisen laiminlyönti.