Kutsu universaaliin sisarussuhteeseen

Kuva: Vilma Myöhänen

Paavi Franciscuksen uusi kiertokirje Fratelli Tutti – suomeksi ”kaikki veljiä” – julkaistiin pyhän Franciscus Assisilaisen juhlapäivänä 4.10.2020. Tämä paavi Franciscuksen kolmas kiertokirje on selvää jatkoa edelliselle kirjeelle – Laudato si’ – jossa hän hahmotteli muun muassa ajatusta kokonaisvaltaisesta ekologiasta ratkaisuna yhteiskunnallis-ympäristölliseen kriisiin: Paavi Franciscuksen ymmärrys on, että meidän tulisi ihmiskuntana etsiä ”kokonaisvaltaista lähestymistapaa köyhyyden voittamiseksi, syrjäytettyjen ihmisten arvokkuuden palauttamiseksi ja samalla luonnon suojelemiseksi”.i Kiertokirjeet nivoo yhteen pyhän Franciscus Assisilaisen spiritualiteetti; hän kutsui aurinkoa veljekseen tiedostaen samalla, että tämän universaalin veljeyden siteen täytyy koskea erityisellä tavalla ihmisperheen jäseniä.ii Voidaankin nähdä, että vuonna 2015 julkaistu Laudato si’ sisälsi jo siemenmäisessä muodossa sen sanoman, jota paavi pyrkii eksplikoimaan tässä tuoreimmassa kiertokirjeessään. 

Sekä Laudato si’ että Fratelli Tutti on osoitettu kaikille hyväntahtoisille ihmisille, katsomuksesta riippumatta. Hyväntahtoisuudella – kuten pyhä Tuomas Akvinolainen sen määrittelee – tarkoitetaan tahdon liikettä, jonka sisältönä on hyvän toivominen toiselle.iii Paavi Franciscus tahtoo esittää avoimen kutsun: Oletko sinä hyväntahtoinen ihminen? Jos olet, tämä viesti on osoitettu sinulle.iv Paavin toive on, että globaalin dialogin kautta voimme synnyttää uudelleen kaipuun universaalista veljeydestä.v  

Pirstaloitunut maailma

Paavi Franciscus ei ole naiivi; on väistämätön tosiasia, että maailma on täynnä vahingollisia voimia, jotka estävät veljeyden hengen laajemman leviämisen. Yksi näistä esteistä, jonka paavi tahtoo nostaa esille, on eräänlainen vinoutunut globalismi, jonka taustalla vaikuttavat paavin mukaan monikansalliset taloudelliset toimijat. Tämä vääristynyt ideologia on ristiriidassa yhteisen hyvän tavoittelun kanssa ja käytännön tasolla se johtaa hajuttoman ja mauttoman massakulttuurin kehittymiseen, joka redusoi ihmispersoonat kuluttajiksi tai sivustakatsojiksi.vi Näin paavi Franciscus toteaa paavi Benedictus XVI:ta lainaten: ”Yhä globalisoituneempi yhteiskunta tekee meidät naapureiksi mutta ei sisaruksiksi”.vii Tämä vinoutunut aate johtaa historiallisen tietoisuuden häviämiseen, jota seuraa muun muassa individualistisen ajattelun yleistyminen sekä ”kuumeinen konsumerismi”.viii Mikko Kurenlahti, joka on tutkinut konsumerismia uskontotieteen näkökulmasta, kirjoittikin artikkelissaan konsumerismista seuraavasti:

”Länsimaisen hyvinvointivaltion asukas elää todellisuudessa, jossa kuluttajan, tuottajan ja tuotteen väliset rajapinnat ovat alkaneet pitkälti hämärtyä… Kyse ei ole vain materiaalisesta kulttuurista, vaan kokonaisvaltaisesta tavasta olla olemassa markkinavoimien määrittämässä maailmassa… Kuluttajuuden ydin ei löydy materiaalisesta todellisuudesta vaan fantasioiden, toiveiden, haaveiden ja unelmien täyttämästä mielikuvituksesta. Täten kuluttamisessa on läsnä omanlaisensa uskonnoille tyypillinen, arkikokemuksen ylittävä ulottuvuus – transsendenssin kokemus”.ix

Paavi Franciscus näkee tämän vinoutuneen globalismin promulgoiman massakulttuurin olevan eräänlainen kulttuurikolonialismin muoto. Paavi tahtoo tämän kulttuurisodan keskellä muistuttaa erityisesti nuoria siitä, että näiden pahantahtoisten toimijoiden M.O. on divide et impera; historiallisen tietoisuuden hämärtyminen, sekä perinteiden unohtaminen altistaa meidät näiden ”sieluvarkaiden” hyökkäyksille.x Jotta voimme todella vastustaa näitä pahantahtoisia voimia, on kohdattava todellisuus: me emme pidä toisistamme riittävän hyvää huolta. Syntymättömät lapset, vammaiset ja vanhukset nähdään surullisen usein ”hyödyttöminä”;xi miljoonat ihmiset elävät orjuuden kaltaisissa oloissa;xii sodat ja konfliktit ovat voimakkaiden taloudellisten intressien pelikenttäxiii – listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kokemus yhteen ja samaan ihmisperheeseen kuulumisesta hiipuu.xiv Miten meidän tulisi lähestyä tätä kokonaisvaltaista kriisiä?

”Paavi tahtoo tämän kulttuurisodan keskellä muistuttaa erityisesti nuoria siitä, että näiden pahantahtoisten toimijoiden M.O. on divide et impera; historiallisen tietoisuuden hämärtyminen, sekä perinteiden unohtaminen altistaa meidät näiden ”sieluvarkaiden” hyökkäyksille.”

Radikaalista lähimmäisenrakkaudesta nouseva muutosvoima

Kuinka suurelle alueelle rakkaus voi ulottua? Onko ihmiselle edes luonnollista rakastaa mukavan oloista puolituttua, saati sitten pahantekijää? ”Olenko minä veljeni vartija?”xv Meidän ei tule sortua hyödyntämään Kainin muinaista kateuden, vihan ja välinpitämättömyyden logiikkaa.xvi Rakkauden kaksoiskäsky on absoluuttinen ohjenuora, jota noudattamalla voimme päästä eroon tästä korruptoituneisuudesta. Kuitenkin, vaikka näkisimme tämä käskyn olevan tosi, saatamme edelleen – kuten lainopettaja Luukkaan evankeliumissa – päätyä etsimään mukavaa kompromissia: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?”xvii Paavi Franciscus kutsuu meitä palauttamaan mieliimme Jeesuksen kertoman tarinan laupiaasta samarialaisesta: Juutalainen mies on matkalla Jerusalemista Jerikoon ja tulee ryöstetyksi ja pahoinpidellyksi. Ohi kulkee monia, mutta kukaan ei pysähdy, ennen kuin paikalle saapuu eräs samarialainen mies, joka auttaa uhria.xviii Kenen tarinan henkilön roolia sinä elät todeksi omassa elämässäsi? Koemme jatkuvasti kiusauksia jättää muut huomiotta, jotta voisimme tehokkaammin ajaa omaa asiaamme: pappi ja leeviläinen symbolisoivat tätä surullista todellisuutta.xix Toinen, elämän syviin mysteereihin kuuluva tosiasia on, että jokainen meistä joutuu myös elämään todeksi henkihieveriin jätetyn miehen roolin.xx

Joka päivä meillä on mahdollisuus valita; Paavi Franciscus kehottaa meitä taas kerran – kuten Jeesus lainopettajaa – imitoimaan laupiasta samarialaista.xxi Meidän tulee jättää lainopettajan rajoittunut ajattelutapa, joka pyrkii määrittelemään ketkä ovat läheisiämme. Kuten laupias samarialainen, meidän tulisi tulla lähimmäisiksi kaikille.xxii 

Perhosvaikutus

Paavi Franciscus uskoo, että tämä korjausliike, jota ihmisperheemme niin kipeästi tarvitsee, saa alkunsa ruohonjuuritasolla. Paavi tahtoo rohkaista meitä etsimään toisia pimeydenkin keskellä ja muistuttaa, ettei meidän tarvitse jaksaa yksin, vaan voimme tukeutua muiden apuun, kuten samarialainen tukeutui majatalon isännän apuun.xxiii

Vaikka muutos syntyy jokaisen ihmisen oman uudelleensuuntautuminen kautta, paavi Franciscus painottaa, että meidän on kyettävä unelmoimaan globaalista muutoksesta. Dialogi on Franciscuksen mukaan yksi tärkeimmistä aseistamme taistelussamme pahantahtoisia voimia vastaan; on lähdettävä liikkeelle jokaisen ihmispersoonan jakamattomasta arvosta,xxiv tunnustettava toisen ihmisen näkökulman legitiimiys,xxv ja pyrittävä tunnistamaan kaikkia ihmisiä yhdistäviä perustavanlaatuisia arvoja.xxvi Emme kuitenkaan saa sortua relativismiin:xxvii kaikkia sitoo sama todellisuus, vaikka voimmekin lähestyä sitä eri näkökulmista.xxviii Paavi Franciscus esittääkin tämän uudenlaisen ykseyttä painottavan kulttuurin kuvaksi monitahokasta: erilaiset lähestymistavat voivat rikastuttaa toisiaan niin, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.xxix Tämän kääntymyksen ei tule jäädä hyväntahtoisuuden tasolle, vaan Jumalan vuodattaman rakkauden lahjan kautta voimme kasvaa lähemmäksi toisia. Pyhän Tuomas Akvinolaisen mukaan rakkauden erottaa hyväntahtoisuudesta juuri tämä liike, joka sitoo ihmiset yhteen.xxx

Epilogi: Kristuksen kosminen laupeus

Paavi Franciscus pyrkii kirjeellään herättelemään jokaista ihmistä kasvamaan lähimmäisenrakkaudessa ja rakentamaan uutta kestävämpää kulttuuria jatkuvan sosiaalisen dialogin kautta. Tämä kutsu on tarkoitettu kaikille, sillä jokainen kykenee Franciscuksen mukaan järkensä avulla tavoittamaan näiden universaalien moraalisten vaatimusten luonteen ja sitovuuden.xxxi Kristityt ovat kuitenkin kutsuttu erityisellä tavalla näkemään Kristus jokaisessa ihmisessäxxxi, ja seuraamaan ristillä paljastettua korkeampaa logiikkaa.xxxiii Pyhä Augustinus – ristin logiikan valaisemana – näki Jeesuksen kertoman tarinan laupiaasta samarialaisesta kuvaavan todellisuuden syvintä luonnetta: Jerusalemista Jerikoon matkustava juutalainen mies edustaa koko ihmiskuntaa. Jerusalem symboloi ihmisen tilaa ennen syntiinlankeemusta, ja Jeriko synnin tuomaa korruptiota. Rosvot kuvaavat Paholaista ja muita langenneita enkeleitä, jotka riisuvat ihmisen kuolemattomuuden tilasta, lyövät tämän haavoille – haavat symboloivat syntejä, jotka haavoittavat ihmisluontoa – ja jättävät ihmisen henkihieveriin. Pappi ja leeviläinen symboloivat vanhan liiton pappeutta ja lakia, jotka eivät kykene korjaamaan ihmisen korruptoituneisuutta. Samarialainen on Kristus – taivaallinen lääkäri – joka sitoo ihmisen haavat ja vie hänet majataloon eli kirkkoon, jossa mies saa lopulta levätä.xxxiv Tämän hengellisen tulkinnan kautta voimme kristittyinä – uskon avulla – nähdä koko todellisuuden syvimmän salaisuuden jokapäiväisessä elämässämme ja pyrkiä imitoimaan laupiasta samarialaista, eli Kristusta. 

Kirjettä lukiessani mietin monta kertaa, että miten me ihmiset voimme koskaan kyetä toteuttamaan paavi Franciscuksen esittämiä lukuisia muutoksia yhteiskunnissamme – tavoitteet vaikuttavat utopistisilta. Enhän minä usein kykene edes vastustamaan pieniä kiusauksia omassa elämässäni. Lopulta kuitenkin muistin, että ”Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista”.xxxv

Lähteet:

Akvinolainen, Tuomas (1981). Summa theologica. Westminster, Md: Christian Classics.

Kurenlahti, Mikko (2019). Materialismin tuolla puolen? Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus. (1.2.2019). Teologia.fi. https://teologia.fi/2019/02/materialismin-tuolla-puolen-kuluttajuus-uskonto-ja-elaemaen-tarkoitus/. (luettu 6.12.2020).

Paavi Benedictus XVI (2013). Caritas in veritate (Rakkaus totuudessa). Katolinen tiedotuskeskus.

Paavi Franciscus (2015). Laudato si = (Ole ylistetty): paavi Franciskuksen kiertokirje yhteisen kotimme hoitamisesta. Katolinen tiedotuskeskus.

—. Fratelli tutti (3 October 2020) http://www.vatican.va/content/francesco/en/encyclicals/documents/papa-francesco_20201003_enciclica-fratelli-tutti.html. (luettu 2.12.2020a).

—. Gaudete et exsultate: Apostolic Exhortation on the call to holiness in today’s world http://www.vatican.va/content/francesco/en/apost_exhortations/documents/papa-francesco_esortazione-ap_20180319_gaudete-et-exsultate.html#CHAPTER_FIVE. (luettu 7.12.2020b).

Pyhä Augustinus (2014). New Testament I and II. The Works of Saint Augustine (4th Release). Electronic Edition. Charlottesville, Virginia: InteLex Corp.

i. Laudato si’ 139.
ii. Fratelli Tutti (Jatkossa käytän lyhennettä FT) 2.
iii. Sth II-II 1.27 a2 co.
iv. FT 6.
v. FT 8.
vi. FT 12.
vii. Caritas in veritate 19.
viii. FT 13; 35.
ix. Kurenlahti 2019.
x. FT 14.
xi. FT 18-19.
xii. FT 24.
xiii. FT 25
xiv. FT 30
xv. 1. Moos. 4:9
xvi. FT 57.
xvii. Luuk. 10:29.
xviii. Luuk. 10:30-35
xix. FT 73
xx. FT 76
xxi. FT 77
xxii. FT 80-81
xxiii. FT 78.
xxiv. FT 106.
xxv. FT 203.
xxvi. FT 211.
xxvii. FT 206
xxviii. FT 204
xxix. FT 215
xxx. Sth II-II q.27 a.2 co; ks. myös FT 91-94.
xxxi. FT 214
xxxii. FT 85
xxxiii. Gaudete et exsultate 174.
xxxiv. Quaestiones evangeliorum 2.19.
xxxv. Mark. 10:27.

Artikkelit

Viljami Salo on teologian ylioppilas, jonka kiinnostuksen kohteisiin lukeutuvat muun muassa kristillinen filosofia, pyhimykset ja elokuvat.