Hei beibi, tule sellaisena kuin olet!

Don Huonojen kappaleen Tule sellaisena kuin olet kertosäe jatkuu otsikon noston jälkeen: ”tai älä tuu ollenkaan.” Kappaleessa lauletaan siitä, kuinka näissä juhlissa ei ole etikettiä. Kuuntelija voi ajatella, että kyseiset juhlat voi viitata myös elämään. Se mitä on annettu elämää varten, vaikuttaa tapaan kulkea elämän polkua pitkin. Jos ihmisen täytyy rajoittaa persoonallisuuttaan, häneltä jää elämää elämättä. Kuitenkin ihmiskunnan historiassa on ollut ”pukukoodeja”, koska asioiden lajittelu ja nimeäminen auttavat meitä hahmottamaan todellisuutta tavallamme.


Maailmassa on monia asioita, joista jokaisella on erilaisia mielipiteitä, ja joista emme tiedä vielä kaikkea. Suuri osa tämän numeron jutuista käsittelee seksuaalisuutta ja sen ilmiöitä. Nykyään suurempi osa ihmisistä tietää, että jokaisen seksuaali-identiteetti on erilaista, ja se on vuosien mittaan kehittyvää.


Luultavasti aihe herättää vahvoja tunteita siksi, koska se koskee ihmisiä erittäin henkilökohtaisesti. Erilaisuus voi olla syy siihen, miksi esimerkiksi seksistä puhuminen voi tuntua kuuntelijasta kiusalliselta.


Aihealueesta on myös opetettu eri tavoin eri yhteisöissä, jonka vuoksi on mietitty, mikä on normaalia seksuaalisuutta. Vaikka kyse on henkilökohtaisesta asiasta, sitä on kautta aikojen pidetty osana instituutioiden hallinta-aluetta. Tästä tulee mieleen ajatus yhdynnästä tulevien veronmaksajien ja yhteiskunnan jäsenten synnyttämisenä. Toisaalta mieleen muistuu myös Orwellin vuonna 1984, jossa seksuaalisuutta on rajoitettu, jotta kansalaiset saataisiin kuuliaisuudessa valtiovallalle.


Toki aiheesta on myös teologista viitekehystä. Raamatusta löytyy kohtia, joiden perusteella on suhtauduttu kielteisesti esimerkiksi homoseksuaalisuuteen tai itsetyydytykseen. Luostareissa on eletty askeesissa ja selibaatissa itsekurin hallinnan ja himojen poissa pitämisen vuoksi.


Nykyäänkin seksuaalisuudesta puhuminen voi olla kiusallista uskonnollisissa yhteisöissä, koska siellä korostuu ihmisten mielipiteet asiaan. Väittäisin myös, että Kyyhkysen julkaisuhistoriassa aiheesta on puhuttu eri sävyyn, kun asiaa tarkastellaan vuosikymmenien tasolla.


Toisaalta on myös puhuttu siitä, kuinka rakkaus on kuolemaakin väkevämpää, ja kuinka Jumala on itse rakkaus. On totta, että tällaisessa tapauksessa voidaan puhua rakkaudesta sen useammasta ilmentymästä, mutta eikö itsensä ja toisten rakastaminen ole sellaista rakkautta, joka jäljittelee Jumalan rakkautta?


Miksi sitten seksuaalisuutta pidetään monella tasolla synnillisenä? Mielestäni siinä on oltava myös konkreettisia syitä sen sijaan, että se olisi ihan piruuttaan leimattu paheelliseksi. Tällöin on tarkasteltava
ilmentymiä, jotka täyttävät rikoksen kriteerejä. Jos mietitään ahdistelua, raiskausta, hyväksikäyttöä, pedofiliaa tai eläimiin sekaantumista, niin kyse on tilanteesta, jossa tekijä toteuttaa halujaan toisista piittaamatta.


Tässä korostuvat itsekkyys ja impulsiivisuus. Ja aika moni asia, joka mielletään synniksi, liittyy nimenomaan itsekkyyteen. Tämän vuoksi seksuaalisuudesta puhuttaessa on korostettava toisen tilan tunnustamista, ja esimerkiksi seksin kohdalla yhteinen suostumus on avainkäsite.


Tässä numerossa on myös kirjoituksia, joissa tarkastellaan ihmistä tai ilmiötä yhteiskunnan silmin. Tällaisia asioita ovat sellaiset, joihin liittyy paljon ennakkokäsityksiä. Tällaisella asenteella on helppo ottaa
kontaktia asiaan jota ei tunne, mutta tällä toiminnalla nähdään asioita vain pinnallisesti. On helppoa suhtautua ihmisryhmään tuomitsevasti, jos ei ole jotain, minkä osalta voisi samaistua tähän ryhmään. Lopulta seksuaalisuuskin on osa identiteettiä.

Tämän numeron yhtenä tarkoituksena on antaa ääntä ilmiöille, joita emme vielä tunne kovin hyvin,
ja joista ollaan oltu hiljaa eri yhteyksissä. Tärkeintä elämässä on, että hyväksyy itsensä ja tulee ihmisenä
hyväksytyksi. Tällaiset toiveet ovat sellaisia, jotka tekevät meistä inhimillisiä olentoja.

Teksti: Matias Kontulainen

Matias Kontulainen on teologian kandidaatti, jonka elämään tuovat sisältönä hyvät ihmiset, musiikki, runoilu, lukeminen, uudet asiat ja seikkailut, sekä ajanvietto luonnossa. Hän on myös hihhulihippi, jolle
ihmisten kohtaaminen, oikeudenmukaisuus ja ilmiöihin tutustuminen ovat osa teologi-identiteettiä. Matias on tunnettu myös kuivasta huumoristaan, kysykää keneltä tahansa.

Päätoimittaja

Matias ”Masa” Kontulainen on viittä vaille maisteri, innostuja ja ihminen. Inspiraatio on Masan mielestä tärkeä voimavara, jonka kautta opitaan maailmasta, ja kirjoitetaan mitä parhaimpia lauluja.