Onko mystiikalla sukupuolta?

Morsiusmystiikka on keskiajalla syntynyt mystiikan suuntaus, jossa ajatellaan Kristuksen olevan sielun sulhanen. Esimerkiksi lestadiolaisuudessa Kristuksen morsiamena kuvataan koko seurakunta, mutta alun perin morsiusmystiikka on merkinnyt syviä hengellisiä ja ruumiillisiakin Jumalan läsnäolon kokemuksia yksilön, yleensä naisen, elämässä.

Sukupuoliroolit sekä avioliittoinstituutio muuttuvat, mutta kuvaus avioparin suhteesta pitää sisällään jotain sellaista rakkauden kuvausta, mikä nykyihmisen on helppo käsittää. On kuitenkin ymmärrettävää, että Kristuksen miehuus pännii – ja hämmentää – monia. Minulle on ainakin vaikeaa samaistua Jumalaan, jota jatkuvasti kuvataan miehenä, herrana tai varsinkaan isänä. En yhtään ihmettele myöskään sitä, että se voi miehistä romanttisesti kiinnostuneille olla seksuaalisestikin hämmentävää.

Ja ei, en nyt vihjaa, että olisin seksuaalisesti kiinnostunut Jeesuksesta, mutta ei sekään ole ennenkuulumatonta, eikä samaa voi sanoa esimerkiksi keskiajan ursuliininunnista. Ajatus miehestä ja naisesta seksuaalisina vastinpareina on niin syvälle aivoihimme pinttynyt, ettei sukupuolen merkitystä voi ohittaa mystisissä kokemuksissakaan.

Outi Lehtipuu kirjoittaa Aulikki Mäkisen toimittamassa Tulevaisuuden sanat -kirjassa artikkelissaan Raamattu muuttuvassa maailmassa erinomaisesti sukupuolittuneen kielen merkityksestä. Kieli voi häivyttää historiasta kokonaisia ihmisryhmiä väärin tulkittuna. Esimerkiksi kreikan kielessä käytetään sanan maskuliinimuotoa, mikäli paikalla on yksikin mies. Pikkuhiljaa ollaan alettu ymmärtämään, että täsmällinen tekstitulkinta tekee parhaiten oikeutta Jumalan sanalle. Kuitenkaan naisten ei pitäisi liian nopeasti antaa anteeksi, kun kieltä vähän muokataan sukupuolitäsmällisempään suuntaan, vaan meidän pitäisi jatkaa sekä kielen että muun todellisuuden muokkaamista siihen suuntaan, että naiset ja muut sukupuolet tehdään näkyväksi (myös muuna, kuin mies-kristuksen tai muidenkaan miesten morsiamina).

Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Kyyhkyseen, sillä seuraavassa numerossa jatkavat jo seuraavat päätoimittajat uusine ideoineen ja lahjakkuuksineen. Olkoon Kyyhkysen toimittaminen vähintään yhtä iloista kuin tänäkin vuonna, ja pysykööt vihaviestit ja trollit kaukana uusista päätoimittajista. Haluan kiittää lukijoita tästä vuodesta, oli ilo antaa hetki elämästä Kyyhkyselle ja rakkaille kanssateologeille! 

Päätoimittaja | Artikkelit

Enja Seppänen on teologian ylioppilas, runoilija, tanssija, isosisko ja aktivisti. Kirjoittajana Enjan sydäntä lähellä ovat systeemiset ongelmat, naisten oikeudet sekä lähdeviitteiden merkitsemisen laiminlyönti.