Hegeliläinen näkökulma Ukrainan konfliktiin
24.02.2022. Tuona päivänä heräsimme todellisuuteen, jonka isoisiemme ja isoäitiemme sukupolvi on kokenut 1940-luvun taitteessa. Syvä rauhan jakso rikkoutui Euroopassa, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Lain ja järjestyksen tilalle tulivat vahvemman oikeus ja varkaus. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiivisti sodan alun aiheuttaman hämmentyneen tunnelman oivallisesti seuraavin sanoin: ”Nyt on naamiot riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.”1 Nykyihmiselle sota näyttäytyy käsittämättömänä. Kuinka ihmiset sallivat tilanteen, jossa perus- ja ihmisoikeudet hylätään ja ne korvataan vahvemman oikeudella? Kun elämme tässä tilanteessa, tilanne näyttäytyy kaoottisena, vaikeasti ymmärrettävissä olevana sekä yksinkertaisen vääränä.
Tarkastelkaamme tilannetta Georg Wilhelm Friedrich Hegelin (1770 – 1831) filosofian valossa. Hegelin filosofiassa korostuu erityisenä historian filosofia, joka antaa työkaluja ymmärtää historian kehitystä ja tämän kautta nykyisyyttä. Hegelin valtava filosofinen perintö kiteytyy maailmanhengen ja dialektiikan käsitteisiin. Hegelin mukaan historian päämääränä on vapaus, joka tapahtuu historiallisen kehityskulun myötä.2 Lyhyesti sanottuna Hegel katsoi historian olevan kehitystä, jossa kansat pyrkivät kohti vapautta. Koska Hegel näkee historian kehityksenä, historialliset tapahtumat, kuten sodat ja konfliktit, luovat uusia rakenteita vanhojen rakenteiden tilalle.2 Tätä Hegel kutsuu dialektiikaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Hegel katsoi historian olevan dialektinen tapahtumasarja, jonka päämääränä on hengen vapautuminen.2 Maailmanhengen käsite Hegelin filosofiassa on erittäin kompleksinen, joten tyydyn tässä määrittelemään maailmanhengen olemukseksi tai olemisen tavaksi, joka muovautuu historian tapahtumasarjojen myötä sekä ohjaa historiaa. Menemättä sen syvemmin Hegelin valtio-opillisiin ajatuksiin, voimme todeta, että Hegel näki historian toimintana jota ohjaa logiikka ja tietynlainen systemaattinen järjestelmällisyys. Jokaisella historiallisesti merkittävällä tapahtumalla on ollut tietty merkitys nykyisyyden kannalta. Hegel kuitenkin korostaa sitä, että tämä kaikki koskee historiaa sanan varsinaisessa merkityksessä, eli aikaa, joka on jo kulunut.2 Kuitenkin hänen historiallisesta dialektiikasta voimme ottaa paljon hyödyllistä ainesta, jotta voisimme hahmottaa nykyisten tapahtumien liittymisen laajempaan kontekstiin – maailmahengen dialektiikkaan.
En väitä, että Ukrainaa vastaan syttynyt sota olisi järkevä tai sellainen, että tämän seurauksena siirtyisimme historiallisesti korkeammalle tasolle. Tarkoituksenani on osoittaa se, että voimme tarkastella nykyisiä tapahtumia hegeliläisestä näkökulmasta. Dialektinen menetelmä väistämättä sisältää ristiriitoja. Kun kaksi vastakkaista näkökulmaa kohtaavat, syntyy kahden vastarinnan konflikti. Kun konflikti ratkeaa tavalla tai toisella, dialektiikka on toteutunut ja vanhojen rakenteiden tilalle on rakennettu uudet rakenteet.2 Ukrainan sodan tilanteessa kaksi näkökulmaa kohtaavat: oman kotimaan puolustamisen sekä uuden alueen valloittamisen näkökulmat. Näiden näkökulmien kohtaamisesta syntyy sota, joka on konfliktin muoto. Tähän historiamme kuitenkin päättyy näiltä osin. Se, että mitä Ukrainan sodasta seuraa, on vielä hämärän peitossa. Kun sota loppuu, tulemme tietämään sen seuraukset. Tulemme myöskin oppimaan tästä hetkestä tulevaisuudessa. Kuten Hegel itsekin on todennut, nykyisen hetken reflektoiminen historiaan on tuloksetonta, koska hengen dialektiikan tulokset ovat näkyvissä ajassa, joka on jo mennyt.2
Hegel ymmärsi historian kokonaisvaltaisena systeeminä. Sen sijaan, että hän olisi nähnyt historian sarjana erinnäisiä tapahtumia sekä sarjana teknistä kehitystä, hän hahmottaa historian ilmiönä, jonka puitteissa ihminen kehittyy kohti vapautta.2 Historia ei koostu yksittäisistä tapahtumista. Historia koostuu kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä, joka perustuu inhimillisen menneisyyden tuntemiseen. En uskalla tehdä ennustetta siitä, että mitä nykyisestä hetkestä opimme, jos opimme. Mutta siitä olen varma, että nykyinen hetki on osa kohta osa menneisyyttä ja näin osa hengen jalostumista sekä dialektiikkaa, jonka tuloksena kuljemme kohti ajan päämäärää – vapautta.2
Lähteet ja viittaukset
1 Yle.fi
2 Miettinen 2019.
Yle.fi. (24.02.2022). Presidentti Sauli Niinistö: “Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”. https://yle.fi/uutiset/3-12331829
Miettinen, Timo. (2019). Historianfilosofia. Filosofia.fi. https://filosofia.fi/fi/ensyklopedia/historianfilosofia#Hegel:%20järki%20ja%20dialektiikka%20historian%20voimina
Lauri Mäenalanen on teologian kandidaatti, joka opiskelee pääaineenaan uskonnonfilosofiaa. Lauri opiskelee opetus- ja kasvatustehtäviin valmistavalla linjalla ensimmäisenä aineenaan ev.lut. uskonto ja toisena aineenaan filosofia. Laurin mielenkiinnon kohteet koskevat filosofiaa, kulttuuriin ja uskontoon liittyviä ilmiöitä sekä kirjallisuutta. Laurin lempiyhtye on Black Sabbath.
