Kehoni, kenelle se on?
odotuksille
oletuksille
katseille
kuville
Kaikelle muulle paitsi minulle.
Kun yritän sen itselleni omistaa
kohtaan vain häpeää
syvältä itsestäni
syvältä ympäristöstäni
Vaikka minä kehoani eniten tarvitsisin
Enkä vain elääkseni,
henkihieverissä hengittääkseni
Tarvitsen sen itselleni,
ei, otan sen itselleni
mielelleni ja minuudelleni
odotuksilleni
katseilleni
kuvilleni
Minulle.
Ja ehkä vielä joskus,
olen vailla häpeää
Aino Vihonen
Ajan virta
Kauhean kiivas on ajan virta
Veneeni rannalla niin pieni
Mikä on vesillelaskun hinta?
Tuhoonko vain vie tieni?
He väittävät: “Voit vain voittaa!”
“Muuten et edes elä!”
Mutta en uskalla aloittaa
Matkaa yli järvenselän
Entä jos pyörteisiin hukun?
Entä jos veneeni kaatuu?
Eksyn keskelle illan sumun
Ja olen kadonnut, kun myrsky laantuu
Ajan virrassa moni
On ennenkin kääntynyt harhaan
Valinnut väärän uoman
Vaikka luuli tienneensä parhaan
Kuinka minä heikkona voisin
Soutaa kosken kyytiin?
Halusin tehdä toisin
Kuin ne, joiden vapaus myytiin
Aika virratkoon ilman
Minua, eikö se käy?
Mutta menetän suunnitelman
Vesi nousee, apua ei näy
Hanna-Tuulia Haavisto