Pääkirjoitus 1/2016: Ah ahtaita aikoja

Vielä kertauksen vuoksi: Helsingin yliopisto ilmoitti helmikuussa massiivisista henkilöstövähennyksistä, joissa hallinnon lisäksi karsitaan tiedekuntien opetus- ja henkilökunnasta. Tiedekuntien sisäinen hallinto uudistuu niiden ottaessa vastuun aiemmin keskitetyistä tehtävistä, samoin tutkintorakenteita ollaan jo myllertämässä. Näillä säästöillä on kuitenkin maksajansa – opiskelijat.

Millaista lopputulosta voi odottaa, jos karsitut opintokokonaisuudet eivät kehitä niitä oppiainekohtaisia valmiuksia, joilla opiskelijat tulisi varustaa? Millaista tulosta voi odottaa, jos ennestään epävarmaa tulevaisuutta aletaan rakentaa velkarahalla? Millaista tulosta voi odottaa, jos putkitutkinnon toisesta päästä tupsahtaa korkeakoulutettujen työttömien kasvavaan joukkoon? Herra tietää, ja teologi tulkitsee: ja kas, meillähän on tässä foorumi, jossa käsitellä edellä mainittuja kysymyksiä.

Kyyhkysen vuosi 2016 tulee linkittymään tavalla tai toisella käynnissä oleviin uudistuksiin oman oppiaineemme tasolla. Määrittäviä teemoja ovat muutos ja (teologi)identiteetti, joiden alle mahtuu niin painavaa kuin kevyempää sisältöä. Toivomme voivamme paitsi tarjota ajantasaista tietoa, myös tuoda niitä näkökulmia esiin, joihin muualla ei tartuta. Varsinkin teologeilla on tähän tehtävään valmiuksia, käsittäväthän opintomme melko lailla kaikkea aina ihmissydämen ja kosmoksen väliltä. (Anteeksi patetia.)

Tulevasta vuodesta tulee vaatimattomasti sanottuna mielenkiintoinen, ja yritämme pysyä mukana. Missä muodossa teologinen tiedekunta on olemassa kaiken jälkeen, jää nähtäväksi. Vielä kuitenkin on Kyyhkynen – teologeilta teologeille.

Olli-Pekka Toivanen

Vastaava päätoimittaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *