Valintojen keskellä

”Minä Olen -messut on niin sanotun irtokarkkiuskonnollisuuden tyylipuhdas esimerkki.”

Suomen suurimmassa henkisen alan messutapahtumassa eivät vaihtoehdot lopu. Näytepisteen luona on tarjouksia: Tarot-lukemus 10€, aurakuva 20€, selvännäky 20€. Vieressä huomaan myynnissä astrologiasta kertovia kirjoja. Näiden lisäksi salissa on näytepisteitä muun muassa homeopatialle, enkeliterapialle, magneettikoruille, parannuskristalleille, kehon pH:ta tasapainottaville juomille, spelttivehnälle, rajatiedon kirjallisuudelle, äänihoidolle ja numerologialle.

Minä Olen -messut kertoo internetsivuillaan olevansa kehon, mielen ja hengen kasvusta kiinnostuneiden kohtauspaikka sekä kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tapahtuma. Näytteilleasettajia on messuilla noin 200, joiden lisäksi tapahtumassa pitää esityksiä myös 15 luennoitsijaa, aiheinaan esimerkiksi raja-alueen tieteen tuoreet läpimurrot tai kiinalainen itsehieronta.

Erilaiset vaihtoehtoiset tuotteet, hoidot ja ajatusmaailmat ovat messuilla esillä sulassa yhteiselossa, eikä uskonnollista materiaalia eroteta ei-uskonnollisesta. Messuilla esillä olevien New Age –liikkeiden tarjoama hengellisyys ei monestikaan ole dogmitettua, eikä sisällä juuri opillista sisältöä. Tärkeintä menetelmissä on niiden toimivuus käytännössä. Päämääränä on kokonaisvaltainen kehon ja hengen hyvinvointi. Pyhän on korvannut ”wellness”, jossa hengellisen ja maallisen rajapinta voi olla todella vaikea, ellei suorastaan mahdoton löytää. Tämä on mahdollistanut uskonnollisen sisällön esiintymisen muun muassa muutoin tunnustuksettomissa aikakauslehdissä. Esimerkiksi Voi Hyvin -lehti kirjoitti taannoin jutun energiaparantajakoulutuksesta. Helppoa ei ole myöskään välttää kirjoituksia esimerkiksi joogan eheyttävistä vaikutuksista, hengellisestä astrologiasta puhumattakaan. Minä Olen -messut on yksilökeskeisen aikakauden lapsi. Siellä jokainen nähdään täysin ainutlaatuisena, kaikista muista erilaisena yksilönä. Auratransformaatiopisteen luona minulle kerrotaan, miten jokaisen kokemukset, historia, tunteet, genetiikka ja ihmissuhteet ovat niin erilaisia, että on harhaa yrittää pitää ihmisiä samanlaisina. Näin ei myöskään kukaan messuesittelijöistä pidä harjoittamaansa menetelmää universaalisti totena. Menetelmä voi olla totta jollekulle jossain elämän vaiheessa, mutta ei koskaan kaikille. Kukaan ei voi syyttää toista hänen valinnoistaan tai väittää mitään uskomusta toista paremmaksi.

Minä Olen -messut on niin sanotun irtokarkkiuskonnollisuuden tyylipuhdas esimerkki. Tässä karkkikaupassa jokainen kävijä saa kerätä juuri hänelle sopivan pussillisen niitä hengellisiä elementtejä, joista pitää eniten. Valinta on aina yksilöllinen. Valmiit, kaikille samanlaiset karkkipussit edustavat vanhaa, ahdasmielistä ihmiskäsitystä julistavaa ja paikoilleen jäänyttä uskonnollisuutta. Minä Olen –messuilla uskonnollisuus on yksinomaan yksilön, ei yhteisön vastuulla. Tämä näkyy hyvin jo tapahtuman nimessä: ”Minä Olen.” Ero on suuri perinteisen uskonnollisuuden ajatukseen: ”Me olemme”.

teksti: Lauri Savonen
kuva: Markus Liimatainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *