Tiernapojat kuuluvat erottamattomasti joulunviettoomme. Heidän laulunäytelmänsä ilahduttaa ja huvittaa yleisöä sopivasti nuorekkaalla ja kansanomaisen rehvakkaalla tavalla. Näytelmän henkilöt ja laulujen sanat kuuluvat kuitenkin pikemminkin loppiaiseen kuin jouluun. Loppiaisen keskeiset aiheet ovat idän tietäjät ja Betlehemin tähti. Näin tiernapojat siitä laulavat:
Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, itäiseltä maalta, sanomaton kirkkaus se ulos loisti ja se tähti oli Jumalalta ulos lähetetty, ulos lähetetty ja he riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja mirhamia.
Tämän jälkeen Tiernapoikien Herodes kysyy palvelijaltaan Knihtiltä:
Oletko nähnyt niitä kolmea Itäisen maan viisasta miestä?
Siihen Knihti vastaa:
Jaa, minä olen nähnyt ne kolme Itäisen maan viisasta miestä, jotka tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen.
Knihti viittaa tässä idän tietäjien saapumiseen Betlehemiin (Matt. 2:1-12). Siellä he Jeesus-lapsen löydettyään avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa, mutta palasivatkin omalle maalleen eri tietä kuin tulivat.
1. Idän tietäjät ja moderni raamatunselitys
Kriittinen raamatunselitys ei ole aina pitänyt historiallisesti luotettavana Matteuksen kertomusta idän tietäjien eli maagien matkasta Jerusalemiin ja Betlehemiin. Toinen kompastuskivi on heille ollut Betlehemin tähti, joka johtaa viisaat seimen luokse. On myös epäilty Herodeksen ja idän tietäjien tapaamista. Siitäkään ei ole muita lähteitä kuin Matteuksen kertomus. Näiden seikkojen vuoksi monet tutkijat ovat pitäneet sitä syntymälegendana.
“Kriittinen raamatunselitys ei ole aina pitänyt historiallisesti luotettavana Matteuksen kertomusta idän tietäjien eli maagien matkasta Jerusalemiin ja Betlehemiin.”
Tämän johdosta on todettava, että tutkimuksen tulisi aina noudattaa sitä kriteeriä, että, ellei tulkittava lähde, tässä siis Matteuksen kertomus, ole ristiriidassa tuntemiemme muiden lähteiden tai tosiasioiden kanssa, se on otettava ominaispainostaan. On viisautta olla kriittisempi itseään kuin tutkittavaa lähdettä kohtaan.
Tiedämme, että Matteuksen evankeliumi on syntynyt Syyriassa. Sen kirjoittajalla on siis voinut olla käytettävissään sellaista perinneainesta, joka saattoi säilyä vain sillä alueella. Idän tietäjien oli tultava Syyrian kautta, tulivatpa he Persiasta tai Kaksoisvirtainmaan eteläosasta. Näin Matteuksen yleinen syntytausta Syyriassa ja tietäjien matkareitti sopivat hyvin yhteen tutkimuksellisen arvioinnin kannalta.
Läntisessä kristikunnassa on 300-luvun lopulta lähtien tunnettu nimeltä kolme idän tietäjää: Kaspar, Melkior ja Baltasar. Heitä pidetään kuninkaina profeetta Jesajan ennustuksen mukaan (Jes. 60:3): Niin kansat tulevat sinun valosi luo ja kuninkaat sinun aamunkoittoosi. Monissa kielissä loppiaista sanotaankin Kolmen kuninkaan juhlaksi.
Idän tietäjät syyrialaisessa perinteessä
Syyrialaisessa perinteessä tunnetaan nimeltä 12 maagia. He ovat:
Hudundad Artabanpoika, Hormizdad Sanatrusinpoika, Vastaf Gudfarinpoika, Arsak Mahadusinpoika, Zarvand Varvadinpoika, Ariho Kustronpoika, Artahsast Hulitinpoika, Estanbozen Sisronpoika, Mihduk Huvahminpoika, Ahsarjars Snibanpoika, Sardanah Baladinpoika ja Merodak Bilinpoika.
“Idän tietäjillä on ilmeisesti ollut tältä taustalta nouseva väkevä motiivi lähteä 1500 kilometrin matkalle Jerusalemiin. Tähtien merkit osoittivat, että aikakausien käänne oli alkamassa.”
Tämä nimiluettelo on 500-luvulta lähtien syyrialaisoppineiden yhteisomaisuutta. Se sisältyy lähdetekstiin, joka tunnetaan nimellä Zarathustran testamentit tai Maagien ilmestys. Tämä, kriittisessä editiossa 33-sivuinen dokumentti on osa meille asti säilynyttä maailmanhistoriaa, joka nykyään kantaa nimeä Zuqnin-luostarin kronikka. Tämän verrattain laajan dokumentin on eri lähteistä kokoillut meille tuntemattomaksi jäänyt Zuqninin luostarin munkki vuonna 778 jKr.
Muodoltaan maagien nimet ovat partilaisia. He hallitsivat Persiaa noin vuodesta 250 eKr. aina vuoteen 224 jKr., jolloin sassaniideiksi kutsuttu hallitsijasuku kukisti heidät. Sassaniidien käyttämät nimet eroavat muodoltaan selvästi partilaisista nimistä. Idän tietäjien nimilista on siis ajalta ennen vuotta 224 jKr. Iranilaisen nimistön tutkija Marburgin yliopiston professori F. Justi (1837-1907) on todennut, että kaksi mainituista kahdestatoista on voitu identifioida muistakin lähteistä. He ovat olleet merkittäviä partilaisruhtinaita ja toimineet Vapahtajamme syntymän aikaan Persian valtakunnassa. T ämän nimilistan merkitystä ei tietääkseni ole vielä otettu huomioon Matteuksen 2. luvun tutkimuksessa
Mainittu Maagien ilmestys on osa laajempaa ns. Adam- ja Set-kirjallisuutta. Sen ja eräiden muiden dokumenttien ohella tätä kirjallisuutta on säilynyt meille asti etenkin armeniankielisinä käännöksinä. Niiden tutkimus on vasta alkamassa. Set-kirjallisuudelle on tunnusomaista juutalaisuuden ja Persian uskonnon eli zarathustralaisuuden vuorovaikutus. Vanhan liiton väkevä Messiaan ja persialaisen uskonnon innokas lopunajallisen pelastajahahmon odotus ovat muodostaneet uskontoja yhdistävän sillan. Matteuksen mainitsemat maagit ovat mielestäni olleet juutalaisuuteen kääntyneitä zarathustralaisia tai juutalaisuuden sympatisoijia, jotka ovat innokkaasti odottaneet 4. Moos 24:17 täyttymystä: Tähti nousee Jaakobista ja valtikka kohoaa Israelista.
Idän tietäjillä on ilmeisesti ollut tältä taustalta nouseva väkevä motiivi lähteä 1500 kilometrin matkalle Jerusalemiin. Tähtien merkit osoittivat, että aikakausien käänne oli alkamassa. Sen toisi tullessaan Palestiinassa syntyvä uudenlainen Pelastaja-kuningas. Maagien tiedetään harrastaneen innokkaasti tähtien tutkimista. Kaikkia antiikin kansoja hallitsi vakaumus, että tähtimaailma ohjasi kaikkea maan päällä.
Meille asti on säilynyt Kaksoisvirtainmaassa savitauluja, joihin on merkitty muistiin Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen Kalojen tähtikuviossa marraskuussa vuonna 6 eKr. Tästä maagit ovat voineet saada tiedon puolta vuotta aikaisemmin eli maaliskuussa samana vuonna. Jupiter, tähtimaailman kuningas, oli kohtaamassa Saturnuksen, juutalaisten tähden. Tämän tiedon on täytynyt sähköistää kaikki ne, jotka odottivat tähden nousemista Jaakobista.
Pidän luotettavimpana itävaltalaisen tähtitieteilijän professori Konradin Ferrari d´Ochieppon (1907-2007) Betlehemin tähden ilmestymistä ja ajoitusta koskevia tutkimuksia ja tulkintaa. Hänen mukaansa idän tietäjiä odotti Jerusalemista etelään Betlehemiin johtavalla tiellä yli ymmärryksen käyvä yllätys. Heillä ei ollut teoriaa eikä sitä heillä voinutkaan olla, että Jupiterin ja Saturnuksen osuessa yhteen niiden yhteinen valo voi Linnunradan eli niin sanotun zodiakkivalon tehostamana muodostaa maan pinnalla kirkkaan kiilan. Se liikkuu ensin tiettyä rataa pitkin pohjoisesta etelään ja pysähtyy sitten kahdeksi tunniksi yhteen paikkaan. Näin muodostuneen valokeilan läpimitta voi lopuksi olla vain kaksi metriä. D´Ochieppon laskelmien mukaan tämä valokeila kulki marraskuun puolivälissä vuonna 6 eKr. juuri Jerusalemista Betlehemiin menevää tietä ja pysähtyi Betlehemissä yhden ainoan talon kohdalle kahdeksi tunniksi. Tässä talossa oli Jeesus-lapsi Marian ja Joosefin kanssa.
Vain ne jotka olivat kokeneet tämän ihmeellisen ilmiön, antiikin tähtitiede ei sitä tuntenut, pystyivät sitä kuvailemaan Matteuksen evankeliumissa esitetyllä tavalla.
Artikkelin pohjana olevat lähteet ja kirjallisuus sisältyvät
kirjoittamaani kirjaseen: Idät tietäjät. Perussanoma 2016.