Teologinen kirjalista

Kyyhkynen selvitti tiedekunnan professoreilta mitä tieto- ja kaunokirjallisuutta jokaisen teologisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijan pitäisi lukea. Raamatun lisäksi.

Martti Nissinen

Jaakko Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja – koska jokaisen teologin täytyy tietää tämän verran islamista
Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla, osat 1-3 – koska se sisältää ”fiktion muotoon puettua välttämätöntä tietoa vain vuosisadan takaisen Suomen vaiheista”

 

Jyrki Knuutila

Tapio Puolimatka, Usko, tieto ja myytit – koska ”opiskelijan on hyvä perehtyä niihin premisseihin, jota Puolimatka käyttää. Vain sillä tavalla hän kykenee kriittiseen keskusteluun”

 

Ville Päivänsalo

Niall Ferguson, Civilization: The Six Killer Apps of Western Power tai The Great Degeneration: How Institutions Decay and Economies Die – koska Fergusonin kirjoista ”voi saada aavistuksen siitä, miten tärkeää olisi yleisten yhteiskunnallisten kehityskulkujen ymmärtämisen kannalta ymmärtää myös niiden uskonnollisia taustamuuttujia”

Antti Räsänen

Alister E. McGrath, Kristillisen uskon perusteet – koska kyseessä on ”helppolukuinen ja -tajuinen perusteos, portti kristillisen teologian maailmaan”
Kimmo Oksanen, Kasvonsa menettänyt mies – koska se ”antaa ajateltavaa jokaiselle teologille elämästä, onnesta, menestyksestä ja menetyksistä”

 

Risto Saarinen

Mircea Eliaden omaelämäkerta – koska se ”kuvaa uskontotieteen opiskelijan rakastumisia ja vaelluksia 1920-luvun Romaniasta Intiaan” ja ”esittää 1900-luvun tärkeimmän uskonnontutkijan kehityskaaren”

Jeffrey Eugenides, Naimapuuhia – koska se ”kuvaa teologian opiskelijan rakastumisia ja vaelluksia oman opiskeluaikani, 1980-luvun, Euroopassa ja Amerikassa”

 

Antti Marjanen

Heikki Räisänen, Taistelua ja tulkintaa: Raamatuntutkijan tarina – koska se on ”hyvin kirjoitettu omaelämäkerrallinen ja analyyttinen katsaus suomalaisen tieteellisen raamatuntutkimuksen ja sen popularisoinnin historiaan”
Ulla-Lena Lundberg, Jää – koska se on ”koskettava kertomus avarakatseisen saaristolaispapin elämästä toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosilta”

 

Elina Vuola

Rosemary Radford Ruether, Religion and Sexism, Gustavo Gutiérrez, A Theology of Liberation ja James Cone: A Black Theology of Liberation – koska ”ensimmäinen teos on feministiteologian klassikko, toinen Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologian klassikko ja kolmas mustan teologian klassikko”
Jaana Hallamaa

Amos Funkenstein, Theology and the Scientific Imagination from the Middle Ages to the Seventeenth Century – koska teos on ”huolellinen, valtavaan aiheistoon perustuva esitys modernin tieteen teologisista juurista. Funkenstein hallitsee antiikin ja keskiajan juutalaisen, kristillisen ja islamilaisen perinteen”
Thomas Mann, Joosef ja hänen veljensä –sarja – koska se on ”jäänyt perusteetta Mannin muiden kirjojen varjoon”.

 

Miikka Ruokanen

Tuomo Mannermaa, Kaksi rakkautta ja In ipsa fide Christus adest – koska ”olisi upeaa, että uudetkin teologian opiskelijat tuntisivat juuri edesmenneen ekumeniikan professori Tuomo Mannermaan kaksi klassista, pienimuotoista tutkielmaa; näissä kahdessa teoksessa näkyy suomalaisen luterilaisen teologian omintakeisuus mitä syvällisimmin ja selkeimmin”.

 

Anneli Aejmelaeus

Timothy Michael Law, When God Spoke Greek: The Septuagint and the Making of the Christian Bible – koska teos on ”hauska lukea, mutta sisältää paljon tietoa ja tärkeitä näkökulmia Raamattuun”
Alice Munron Liian paljon onnea ja Kallis elämä ja Hannu Raittilan Ei minulta mitään puutu – koska Munron novellit ”kuvaavat osuvasti ja ymmärtäen ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, usein vaikeissa ja järkyttävissä”, ja Raittilan teoksessa on paljon tarttumapintaa teologeille” ja se on ”omiaan parantamaan lukijan suomenkieltä”

 

Jouko Talonen

Tapio Puolimatka Usko, tieto ja myytit. Professori Puolimatkan teos on tärkeä tieteen/uskonnonfilosofinen puheenvuoro, joka tuo valoa muun muassa ateismin ja teismin kohtaamisen ongelmaan. Teos antaa ajateltavaa sellaisellekin lukijalle, joka ei ehkä olisi joka asiassa samaa mieltä kirjoittajan kanssa.

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen. Luin Sinuhen 1985, ja silloisessa elämäntilanteessani se ”kolahti”. Nykyisessä eurooppalaisessa tilanteessa Sinuhe voisi antaa näköaloja historiasta. Fänitän muutenkin Waltaria. Olen paneutunut myös hänen uskonnolliseen maailmaansa. MW:n juhlavuosi 2008 ja Panu Rajalan elämäkertateos Waltarista olivat merkittäviä paaluja Waltari-fänien piirissä. Olen myös Mika Waltari -seuran (tosin varsin passiivinen) jäsen.

 

Teksti: Ella Luoma

 

1 comment for “Teologinen kirjalista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *