Eteläkarjalainen maalaispoika Mikko lähti 19-vuotiaana kotipitäjästään Ruokolahden kunnasta ja päätyi Helsinkiin, opiskelemaan teologiseen tiedekuntaan. Teologian opinnot alkoivat 1995. Nyt Mikko Myllys on pohjoismaisen IT-alan pörssiyhtiön Innofactorin johtotehtävissä – yhtiön, jonka liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa. Mikko on myös ”n:nnen vuoden” teologian opiskelija.
Mikko Myllys, miten päädyit teologisesta tiedekunnasta Microsoft-pohjaisia IT-ratkaisuja toimittavan yrityksen Innofactor Oyj:n palvelukseen?
”Näen kaksi opiskelun ulkopuolista seikkaa aivan keskeisenä. Ensimmäinen on ylioppilaskoti Konviktilla asuminen. Siellä asui siihen aikaan jotakuinkin nelisenkymmentä teologia, omasta vuosikurssistani aina viidenteen vuosikurssiin asti. Yhteisö muodostui oman identiteettini kannalta keskeisemmäksi kuin oma vuosikurssini. Vuosikurssillani ei ollut ikäluokkaani vanhempia ihmisiä tai alanvaihtajia. Valtaosa oli pari vuotta yo-kirjoitusten jälkeen opiskelemaan tulleita. Konviktissa oli taas eri-ikäisiä ihmisiä.”
”Toinen keskeinen asia oli järjestötoiminta TYT:ssä ja ylioppilaskunnassa. Ei-teologiaan liittyvät valmiudet, kuten merkittävät kontaktit seurakuntien työntekijöihin, nousevat sieltä. Nyt näitä kontakteja voi hyödyntää, sillä merkittävä osa asiakaskunnastamme on seurakuntia. Yritysmaailman käytäntöihin ja toimintamalleihin pääsin tutustumaan HYYn edustajiston, HYY Yhtymän, sekä ylioppilaskunnan hallituksen kautta. Näitä valmiuksia eivät pelkästään teologian opinnot tuota.”
Mammonan palvelukseen
Myllys päätyi Innofactoriin töihin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranviraston kautta. Myllys oli siellä töissä hallintosihteerinä vastuualueenaan seurakunnan hallintoasiat ja kirkkoherranvirasto. Siinä yhteydessä hän pääsi tutustumaan yrityksen toimitusjohtaja Sami Ensioon.
”Kun Helsingin seurakuntayhtymä alkoi ottaa käyttöön Innofactorin toimittamaa sähköistä kalenterijärjestelmää, olin mukana käyttöönottoprojektissa seurakunnan puolelta ja Sami (Ensio) taas toimittajan puolelta. Jos projektissa oli ongelmia, soitin suoraan Samille, joka vastasi auliisti. Sitten Sami tarjosi töitä. Se kuulosti mielekkäältä ja hyppäsin mammonan palvelukseen vuoden 2006 alusta”, Myllys kertoo. “Olen naureskellut välillä, että Sami palkkasi minut tehtävään, ettei enää tarvitsisi vastata puheluihin, joita tein vielä ollessani töissä seurakunnalla.” Myllys rekrytoitiin palvelukseen työntekijänumerolla 24. ”Nyt meitä on 430”, Myllys naurahtaa.
Yritys on kasvanut voimakkaasti: liikevaihto oli vuonna 2009 6,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 noussut jo 32,7 miljoonaan. Kauppalehden Pörssivuoden 2013 menestyjät -listaus nosti Innofactorin ykköseksi Helsingin pörssissä. Innofactor on kasvanut sekä orgaanisesti oman toiminnan laajentamisen kautta, että yritysostoin. ”Olemme ostaneet liiketoimintoja tai kokonaisia yrityksiä keskimäärin yhden vuodessa. On ollut hienoa olla katsomassa, kun liiketoiminta laajenee ja kasvaa. Esimerkiksi työntekijöiden määrä on noussut kaksikymmenkertaiseksi”, Myllys toteaa.
Myllys vastasi aluksi seurakuntien ja järjestöjen liiketoiminnasta, mutta kun yritys kasvoi ja oma vastuualue laajeni, hän siirtyi johtamaan omaa liiketoimintayksikköä. Seurakunnille Innofactor myy Prime -järjestelmäänsä toiminnanohjaukseen ja ryhmätyöstentelyn sekä sähköisen asioinnin alustaksi. Yritys myy palvelujaan myös kunnille, yrityksille, yhdistyksille, sekä valtionhallintoon. Tämän vuoden alusta alkaen Myllys on vastannut Innofactorin asian- ja dokumenttienhallinnan, henkilöstöhallinnon sekä laatu- ja johtamisprosessien hallinnan ratkaisuista.
Mitkä opiskeluaikana hankitut kokemukset ovat auttaneet työelämässä?
”Teologian maisterin tutkintoon ei sisälly yrityspuolta, jos miettii työllistymistä kirkon ja koululaitoksen ulkopuolella. HYY Yhtymän ja talousjohtokunnan puolella opin talousasioiden ymmärtämistä, mitä budjettiseuranta on, mitä tilinpäätöksessä tehdään, mihin tasetta käytetään.”
”HYYn kautta pääsee vuoropuheluun työelämässä olevien asiantuntijoiden kanssa. He toimivat samalla mentorin roolissa. Mentorin tulee välittää tietoa siitä, miten tuodaan oma ammatti- ja asiaosaaminen päätöksentekoon. Asiantuntijat kertovat omasta osaamisestaan ja siitä, miten tietoa voidaan soveltaa ylioppilaskunnan käyttöön. Opiskelijat tekevät lopulta päätöksen, koska edustavat omistajaa, kulloistakin ylioppilaskunnan omistajien sukupolvea. Ylioppilaskunnan kautta pääsee kasvattamaan tietotaitoaan, luomaan verkostoja, sekä kasvattamaan valmiuksia päätöksentekoon ja vastuunottoon.”
”TYT:n toiminnan kautta pääsin tapaamaan kirkollisten järjestöjen toimijoita, mistä oli hyötyä työllistymisen näkökulmasta myöhemmin. Verkostojen merkitys nousee työelämään siirtymisen kynnyksellä entistä suuremmaksi. Verkostojen kautta myös työnantaja saa kuulla millainen työnhankija on kyseessä.Yrityksen näkökulmasta mietitään, miten saadaan mahdollisimman hyvä työntekijä niin, että henkilöstökustannukset ovat sopivassa suhteessa tietotaitoon ja tehtävään, johon ollaan rekrytoimassa.”
Miten tiedekunta voisi edesauttaa työelämään pääsyä?
”Teologien sisäänottoa ohjaavat kirkon ja koululaitoksen työmarkkinat. Teologian maisteri kilpailee kirkon ja koululaitoksen ulkopuolella humanistien, valtiotieteilijöiden ja kasvatustieteilijöiden, mutta harvoin teknillisten alojen ihmisten kanssa. Työelämän valmiuksien luomisen kannalta on haastavaa, että kirkon ja koululaitoksen ulkopuolella ovat muun muassa IT-ala, rakennusala, kunnat, kaupungit sekä valtionhallinto. Ei-tyypillisiin tehtäviin rekrytoinnin tueksi voisi luoda neuvottelukunta-tyyppisen ratkaisun: tiedekunnan, TYT:n ja yritysten yhteisen foorumin, jossa työllistymiseen liittyvistä kysymyksistä voidaan keskustella ja työllistymistä tukea. Tiedekunnan on helppo keskustella kirkon ja koululaitoksen kanssa. Näihin instansseihin tiedekunnalla on jo tiivis suhde oppilaitosluonteensa vuoksi, mutta ei-formaali verkosto voisi olla tiedekunnalle hyödyllinen kirkon ja koululaitoksen ulkopuolelle työllistyvän joukon työelämäyhteyksien parantamisessa.”
Joskus linkki työelämään löytyy gradun kautta. Myllys kertoo seuraavaa: ”Aloitin vuonna 2000-2001 Reijo Työrinojan vetämässä graduseminaarissa pääaineenani systemaattinen teologia. Aiheena minulla oli triniteetti kirkon historiassa ja Hilarius Poitiers’lainen. Poitiers’laista koskevat lähteet olivat latinaksi kriittisinä tekstilaitoksina, ja pohdin hänen rooliaan areiolaiskiistoissa. Vaihdoin kuitenkin käytännöllisen teologisen puolelle. Tein haastattelututkimuksen siitä, miten tietojärjestelmien käyttöönotot ovat muuttaneet seurakuntien työskentelytapoja, ja liitin tutkimukseen pari tapausesimerkkiä Helsingin seurakunnista. Olihan tämä tutkimus jo lähempänä nykyistä työtehtävääni kuin 300-luvun areiolaiskiistat” Myllys naurahtaa.
teksti: Matias Koponen
kuva: Atte Tolonen
