Get angry, get organized: Teologina yliopistovaltauksessa

”On mahtavaa, et meidän ei enää tarviii jauhaa siitä suurten sukupolvien good-old-fucking Vanhan valtauksesta”, hörähtää toimittaja Sami Kuusela Docventures-ohjelmassa syyskuun 23. päivänä. Suomen historian pisin yliopistovaltaus on juuri päässyt suoraan lähetykseen kertomaan kuulumisiaan. Tavoitteita ovat:

  1. Vastustetaan koulutusleikkauksia ja koko leikkauspolitiikkaa ylipäätään
  2. Vaaditaan suoraa demokratiaa ja kolmikantaa koko koulutusjärjestelmään
  3. Vastustetaan koulutuksen kaupallistamista. Yliopistovaltaus kutsuu kaikkia yleislakkoon.

Helsingin yliopiston Porthania on siis vallattu, mutta mistä oikeastaan on kyse?

Valtaajat Porthanian pihalla

Valtaajat Porthanian pihalla

Get angry, get organized

Aloitetaanpa alusta. Perjantaina 18.9 Helsingin Rautatientori kuhisee. Hallituksen ”kipeiksi” kuvaamat leikkauspäätökset saavat laajaa vastarintaa STOP-mielenilmauksessa. Olen paikalla seuraamassa tilannetta: Pyörin ympäriinsä OAJ:n ilmapallojen alla, etsien sopivaa paikkaa. Ohitan opettajia, metallityöntekijöitä, palomiehiä… lopulta löydän yliopisto-opiskelijoita.

Paikalla ollaan syystä. Samat sanelupäätökset, joita hallitus uuskielellään kutsuu myös ”uudistuksiksi”, osuvat nimittäin erityisen kipeästi, arviolta noin 3 miljardin euron osalta koulutukseen. Yksi kovimmista yksittäisistä maksajista on Helsingin yliopisto, joka 16.9. tiedottikin aloittavansa yt-neuvottelut ja irtisanovansa 1200 työntekijää.

Mielenilmauksen jälkeen noin 300 aiheesta kiinnostunutta siirtyy Porthaniaan yleiskokoukseen, josta iso osa jää puuhaamaan työryhmiä. Vasta edellisenä päivänä yliopistolaisten yleiskokouksessa oli päätetty, että perjantaina vallataan. Nyt ollaan sitten valtaamassa, yötä-päivää: Paikalle ilmestyy päivystysvuoroja ja siivouslistoja, pystytetään tili Facebookiin ja Twitteriin, organisoidaan siivoaminen, hankitaan pääosin dyykattua ruokaa, sovitaan turvallisemman tilan ohjeet ja täytetään päivät ohjelmalla. ”Pyramidin pohja, alas valuu paska”, räppää perjantain bileissä esiintyvä Julma H. Loput valtauksesta toteutetaan rauhallisemmin, ohjelmassa on muun muassa keskusteluja, luentoja ja dokumentteja. Itse olen monen muun tavoin osa-aikainen valtaaja, osan öistä nukun kotona, osan luentosalin kylmällä lattialla.

Konsensusta metsästämässä

”Yleiskokous on päättävä elin, siellä muodostetaan meidän kantamme, ja se on ruohonjuuritason. Meillä on yleiskokouksessa päätetyt tavoitteet ja metodit, kaikki jotka ovat mukana tässä liikkeessä allekirjoittavat ne. Muuten mielipiteet saattavat erota tosi paljon”, toteaa alusta asti mukana ollut sosiologian opiskelija Inkeri Rönnberg. “Näen tämän liikkeen tosi tärkeänä. Mitä me teemme ja ennen kaikkea miten me teemme asioita on uskomattoman hienoa. Meillä on täällä niin laaja kirjo ihmisiä, jotka jaksavat istua kokouksissa ja keskustella asioista kunnes löydetään yhteisymmärrys. Kaikki antavat kaikkensa ja se on uskomatonta.”

Liikkeessä ollaan tarkkoja, ettei puhuta muiden suulla mitään, mitä ei ole yhteisesti konsensuspäätöksellä varmistettu. Ylioppilaskuntaan tai muihin organisaatioihin yleiskokouksella ei ole kantaa. “Tämä on suoran demokratian paikka, jossa päätetään konsensusmetodilla. Tapa tehdä asioita on täysin erilainen. Meillä on kuitenkin ollut paljon HYYn jäseniä mukana”, Rönnberg kertoo.

“Hetkinen, tää on vallattu!”Valtaajien kirjasto

Valtauksen keskiössä on päivittäinen yleiskokous. Tiistain suuressa yleiskokouksessa oli jo yli 300 ihmistä. Siellä tukensa ja terveisensä toivat mm. HYY, YHL ry, Tieteentekijöiden liitto, eileikata.fi ja Suomen Talousdemokratia ry. Tukijoita löytyy myös yliopiston henkilökunnasta: Porthanian valtaajille lahjoitettujen kirja- ja pyyhekassien takana on liikehdintää tukeva soveltavan tilastotieteen dosentti Kimmo Vehkalahti: “Sanoin, että jätän kaiken tähän ja saa jäädä, eikä tarvi palauttaa.” Hän törmäsi valtaukseen käytännön tasolla: “Mooc-kurssini ison pajan piti olla ykkössalissa, kun tajusin että hetkinen, tää on vallattu!” Luentosalin puuttumisesta huolimatta Vehkalahti tukee aktiivisuutta, kunhan kritiikki on suunnattu oikein: “Sipilän hallitus leikkaa. Rehtori joutuu vain toteuttamaan, joten se ei ole oikea osoite.”

Luennoilla kuulee silloin tällöin muminaa valtauksesta, mutta kysyessäni kantoja harva edes on varma mistä on kyse, vielä harvempi haluaa kommentoida. Lopulta ryhmätyötä Porthaniassa tekevä joukko englantilaisen filologian fukseja tarttuu haasteeseen: ”Puolesta kai, kai niillä on oikeus tehdä mitä haluavat. Mutta toimiiko toi?” pohtii Dahat Dara ryhmänsä kanssa. Ulkona jään Punaisen ristin työntekijöiden kynsiin, mutta käännän keskustelun valtaukseen. ”Pakko kai olla samaa mieltä”, sanoo feissarina toimiva Ruslan, ”koulutuksesta ei pitäis leikata.” Kollega Sahcie komppaa: ”En tiedä tai vastusta kaikkia leikkauksia, mutta koulutukseen ja tutkimukseen pitäisi panostaa.”

Yliopistovaltaus päättyi Porthaniassa lauantaina 26.9. klo 18. Liikehdintä jatkaa toimintaansa, seuraava yleiskokous pidetään 7. lokakuuta. Liikkeen tulevaisuus ja vaikutukset ovat epävarmoja. Varmaa on vain se, että Porthanian valtaus jää pysyväksi osaksi Helsingin yliopiston historiaa.

teksti: Emilia Kuusisto
kuva: Hilla Kurki (valtaus pihassa), Kimmo Vehkalahti (valtauskirjasto)

Kirjoittaja on yliopistovaltaukseen osallistunut N:n vuoden opiskelija.

Arvoistasi politiikkaa?

Kyyhkysen päätoimittaja haastatteli Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtajaa, väistyvää sisäministeri Päivi Räsästä puolueeseen liittyvästä uutisoinnista, ei-kristillisten uskontojen asemasta ja kristillisten arvojen merkityksestä politiikassa.

Ylen 27.3.2015 tekemä kysely Menneen maailman ääni vai viimeinen perinteisten arvojen puolustaja – millaiset mielikuvat sinulla on Kristillisdemokraateista? kartoitti suomalaisten mielikuvia Kristillisdemokraateista. Kyselyn otsikkoa voisi kutsua arvolatautuneeksi, eikä ainoastaan positiivisesti.

Itseensä liittyvään uutisointiin puheenjohtaja Räsänen kuitenkin suhtautuu positiivisesti: ”Pääosin se on asiallista ja liittynyt ministerintoimeeni”, hän kommentoi. ”Kansalaispalautteesta huomaan, että yksittäinen tunteita kuohuttanut juttu vuosien takaa jää kuitenkin ihmisten mieliin paremmin kuin vaikkapa sisäministeriön rakenneuudistuksia koskevat kymmenet artikkelit.”

Räsänen pitää ongelmallisena, että osittain median vaikutuksesta KD yhdistyy äänestäjien mielessä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon: ”Monet mediat käyttävät huomautuksistamme huolimatta lähes yksinomaan meistä nimitystä ’kristilliset’. Kristillisyys on moniulotteinen ilmiö, eikä se tyhjenny millään tavoin KD-puolueeseen. Lyhennettynä kristillisdemokraatit on KD, ei koskaan kristilliset.”

”Päätökset tulee voida perustella yleistajuisesti ja ratkaisut tehdä yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella, vaikka politiikkaa tehdäänkin aina arvolatautuneesti jostakin arvopohjasta ja ideologiasta käsin.” – Päivi Räsänen

Ylen kyselyssä KD saa sekä risuja että ruusuja toiminnastaan. Vastaajat kehuvat puoluetta linjansa johdonmukaisuudesta ja puheenjohtaja Räsästä ministerintyön onnistumisesta. Sen sijaan he kritisoivat puoluetta uskonnon sekoittamisesta politiikkaan. Puheenjohtaja Räsänen kommentoi uskonnon roolia politiikassa seuraavasti: ”Päätökset tulee voida perustella yleistajuisesti ja ratkaisut tehdä yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella, vaikka politiikkaa tehdäänkin aina arvolatautuneesti jostakin arvopohjasta ja ideologiasta käsin. Puhdas uskonnollinen tai opillinen perustelu ei mielestäni vielä ole pätevä poliittisessa päätöksenteossa.”

Hän kritisoi ajatusta, jonka mukaan tunnustava kristitty ei saisi toimia politiikassa: ”Tämä on demokratian ja perustuslakimme vastainen, syrjivä ajatus. Minusta on tärkeää, että päättäjissä on myös tunnustavia kristittyjä puolustamassa kristillisiä arvoja.”

Politiikkaa kestävältä arvopohjalta

Suomen kristillisdemokraatit kuuluvat eurooppalaiseen kristillisdemokraattiseen puolueperheeseen, joista puheenjohtaja Räsänen mainitsee Saksan CDU:n (Christian Democratic Union) ja Europarlamentin EPP:n (Group of the European People’s Party). ”Keskiössä on perhe ja muut lähiyhteisöt, heikoimmista huolehtiminen sekä talousvastuu ja yrittäjyyden edistäminen. Edustamme siis sosiaalista markkinataloutta”, hän kuvailee kristillisdemokraateille yhteisiä piirteitä.

Toisaalta Räsänen kuvaa Suomen Kristillisdemokraattien arvopohjaa ja ihmiskäsitystä selkeän kristilliseksi: ”Käsitys ihmisen korvaamattomasta arvosta on KD-politiikan keskeisin lähtökohta ja sen perustana on usko Jumalan luomistyöhön: jokainen ihmisyksilö on Jumalan kuva.” Räsänen painottaa, ettei puolue kuitenkaan ole uskonnollinen: ”Oppikysymyksillä ei ole sijaa puoluepolitiikassa. KD ei opeta tai edusta mitään tiettyä kristillistä suuntausta, vaan mukana on ihmisiä hyvin erilaisista taustoista.” Hänen mukaansa myös ei-kristityt voivat kokea kristillisten arvojen pohjalta rakennetun yhteiskunnan olevan lähempänä omia arvojaan kuin ateistiselta pohjalta rakennetun yhteiskunnan.

Puheenjohtaja Räsänen kuvaa ajatusta jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja korvaamattomasta arvosta tärkeimmäksi puolueen toimintaa ajavaksi kristilliseksi arvoksi. Tämä näkyy esimerkiksi puolueen perhe-, vanhus- ja päihdepolitiikassa: ”Puhumme laadukkaan terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden puolesta. Korkeatasoinen hoito on ihmisarvon kunnioittamista käytännössä.” Kritiikkiäkin saanutta alkoholi- ja päihdepolitiikkaa puheenjohtaja Räsänen kommentoi näin: ”Alkoholi- ja päihdepolitiikassa ajamme korkeaa verotusta ja saatavuuden rajoittamista. Tämä ajatus lähtee heikommasta huolenpitämisestä. Jokainen, joka tuntee lähipiiristään jonkun päihteiden ongelmakäyttäjän, tietää, että päihteet voivat ottaa yliotteen ihmisestä. Silloin ihmisen vapautta turvaa parhaiten se, kun esimerkiksi alkoholia ei ole jatkuvasti tarjolla.”

Toisin kuin eräät Ylen kyselyn vastaajat väittävät, KD ei Räsäsen mukaan edusta holhousyhteiskuntaa. ”Puhumme nimenomaan sen puolesta, että apu ja tuki annetaan kevyessä muodossa, matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa. Olemme vastavoimana ja vahvana kriitikkona holhousyhteiskunnalle, jossa kaiken nähdään olevan viranomaisten vastuulla ja laitoksissa tehtävää.” Holhoamisen sijaan puolue korostaa lähiyhteisöjen merkitystä.

Kansankirkko uskonnonvapauden turvaajana

Suomen Kristillisdemokraattien periaateohjelmasta käy ilmi, että KD puolustaa positiivista uskonnonvapautta. Tämä ei päde ainoastaan kristillisiin kirkkoihin. Esimerkiksi, KD neuvotteli 100 000 euroa Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuusjärjestelyihin Ranskassa ja Tanskassa tehtyjen terrori-iskujen johdosta. Se on myös neuvotellut korjausavustuksia eri uskonnollisille yhteisöille.

Puheenjohtaja Räsänen pitää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asemaa tärkeänä myös muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintavapauksien turvaamiseksi: ”Kansankirkon vahva asema toimii myönteisen uskonnonvapauden turvaajana yhteiskunnassamme. Mikäli asema heikkenee, vaatimukset yhteiskunnan uskonnollisesta neutraliteetista voimistuvat, mikä vaikeuttaisi myös muiden uskonnollisten yhdyskuntien ja yhteisöjen asemaan.”

Kansankirkon aseman turvaamisen lisäksi Räsänen peräänkuuluttaa oman uskonnon opetuksen vahvistamista, muiden uskonnollisten yhdyskuntien rahallista tukemista, yhdistyksissä tapahtuvan uskonnollisen toiminnan tunnustamista perustuslain turvaamaksi uskonnonharjoitukseksi ja uskonnon ottamista puheeksi julkisessa keskustelussa.

Tarve kristillisille arvoille

Puheenjohtaja Räsänen uskoo Suomen Kristillisdemokraattien tulevaisuuteen. ”Yhteiskunnan rakentaminen kristilliseltä arvopohjalta on osoittautunut historian saatossa menestykseksi”, hän toteaa. Hän mainitsee perheen, ihmisarvon ja yrittäjyyden korostamisen puolueen keskeisiksi arvoiksi ja uskoo niiden myös säilyvän sellaisina. Hän toivoo myös rehellisen ja asioihin paneutuvan tavan tehdä politiikkaa säilyvän.

Räsänen ajattelee monien tämän hetken yhteiskunnallisten ongelmien johtuvan kristillisestä arvopohjasta irtautumisesta: ”Epärehellisyys on tuonut harmaan talouden. Se, ettei perheiden ja erityisesti äitien tärkeää tehtävää arvosteta, on tuonut meille ikärakenteen vääristymän ja kestävyysvajeen, kun lapsia on jo pitkään syntynyt maahamme liian vähän. Päihteiden käytön lisääntyminen tuo meille vuosittain useiden miljardien eurojen lisälaskun valtiontalouteen. Itsekkyyden ja vastuuttomuuden korostuminen aiheuttaa syrjäytymistä ja rakennetyöttömyyttä. Lähimmäisen rakkauden periaatteesta luopuminen tekee yhteiskunnastamme kylmän ja epätoivon täyttämän. Ainakin tarvetta kristillisille arvoille on, mutta demokratiassa kansalaiset päättävät, mitä arvoja edustavat henkilöt he tahtovat päätöksiä tekemään.”

teksti: Milla Purosalo ja Jenni Vihtkari

Remo Ronkainen: Uusia, liberaalimpia tuulia?

Kristillisdemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Remo Ronkainen, mikä on KD Nuorten asema ja miten sen linja eroaa emopuolueen linjasta?

KD Nuoriin kuuluu 1500 jäsentä ja nuorisopiirejä on ympäri Suomen. Tehtävänämme on toimia emopuolueen suuntaan uusien näkökulmien tuojana ja tarkastella puolueen toimintaa kriittisesti ulkopuolelta. Olemme linkki puolueen ja nuorten sekä opiskelijoiden välillä. Pyrimme myös aktivoimaan nuoria politiikassa ja Kristillisdemokraateissa toimimisessa. Osa näkee meidät liberaalimpana suhteessa emopuolueeseen, sillä olemme pyrkineet profiloitumaan laajemmin yleispoliittisissa teemoissa ja jättäneet tietyt arvokysymykset vähemmälle.

”Tehtävänämme on toimia emopuolueen suuntaan uusien näkökulmien tuojana ja tarkastelemaan tarkastella puolueen toimintaa kriittisesti ulkopuolelta”, Ronkainen kuvaa KD Nuorten tehtävää.

”Tehtävänämme on toimia emopuolueen suuntaan uusien näkökulmien tuojana ja tarkastelemaan tarkastella puolueen toimintaa kriittisesti ulkopuolelta”, Ronkainen kuvaa KD Nuorten tehtävää.

KD Nuoret on esittänyt perustulomallia, jossa jokaiselle Suomen kansalaiselle ja Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle annettaisiin syntymästä kuolemaan saakka 600 €/kk verottomana. Perustulo korvaisi kaikki ne tuet, jotka eivät perustu eläkkeisiin, sairauteen tai henkilön toimintarajoitteisuuteen. Miksi juuri perustulo?

Perustulo kannustaisi työn vastaanottamiseen. Perustulomalli tasaveroon yhdistettynä estää kannustinloukut ja luo joustavuutta työmarkkinoille. Nykyinen systeemi tekee työnteosta jossain tapauksissa kannattamatonta. Perustulo ratkaisee tämän ongelman.

Mikä on KD Nuorten kanta vapaakauppasopimukseen?

Hyväksyimme sen muutama vuosi sitten. On mahdollista, että asia otetaan uudelleen esille tulevassa vuosikokouksessa. Kaupan turhien esteiden purkaminen on hyvä asia. Asiaan liittyy paljon turhaa pelottelua, kuten investointisuoja. Yritys voi teoriassa haastaa valtion välimiesoikeuteen riitatilanteissa. Se on uhkakuva, jonka realisoituminen voi pelottaa.

KD pyrkii raskaudenkeskeytysten määrän vähentämiseen tarjoamalla tukea raskaana oleville. Lisäksi se pyrkii tarjoamaan terveydenhuollon henkilöstölle mahdollisuuden kieltäytyä osallistumisesta raskaudenkeskeytyksiin. Miten kommentoisit tätä?

Suomi ja Ruotsi ovat melkein ainoat maat Euroopassa, joissa hoitohenkilökunta ei voi kieltäytyä tekemästä aborttia. Raskauden keskeytyksien suhteen liikutaan vaikeassa eettisissä ja arvokysymyksissä, mutta hoitohenkilökunnalla tulisi olla oikeus kieltäytyä toimenpiteestä uskonnon ja mielipiteen vapauteen nojaten. KD ei halua ajaa tiukempaa aborttilakia, vaan tarjota moniammatillista tukea vaikeassa tilanteessa oleville.

KD Nuoret on ehdottanut indeksikorotusten jäädyttämistä. Mitä tällä haetaan?

Suomi velkaantuu lähes 10 miljardin vuosivauhtia. Vanhusten määrä lisääntyy, ja työikäinen väestö vähenee. Se, ettei leikata mistään, ei ole realistista. Jos jatkamme velkaantumista, lasku tulee lapsillemme maksettavaksi. Alempiin tuloluokkiin voisi harkita verohelpotuksia. Mikäli opintotukikorotukset jäävät tekemättä, se koskettaa opiskelijana myös minun arkeani. Mielestäni on kuitenkin perusteltua, että vaikeassa taloustilanteessa kaikki kantavat jollain tavalla vastuuta yhteisen hyvän puolesta. Toki progressiivisuus olisi tärkeää.

Opiskelijan elämään liittyy myös se, että akateeminen työttömyys on korkeampaa kuin aikoihin, 60000 työtöntä. Esimerkiksi teologinen tiedekunta voisi tarjota laajemmin koulutusta oman yrityksen perustamiseen, sillä kaikki eivät työllisty opettajiksi tai papeiksi. Olisi hienoa nähdä, kun teologit yhdessä teekkarien kanssa ideoisivat ja loisivat uutta! Pelkkä akateeminen sivistys ei välttämättä riitä enää työelämämarkkinoilla.

teksti: Matias Koponen
kuva: Sakari Röyskö