Reformeista

 

Maailma muuttuu, niin TYT:n puheenjohtajakin.

Kuluvalla viikolla tapasin pitkästä aikaa isoäitini – tai siis mumman, kuten meillä Pohojammaalla sanotaan. Itselleen tyypilliseen tapaan 85-vuotias mummani päivitteli, kuinka maailma niin kovin paljon muuttuu ja kuinka hän ei oikein aina pysy perässä muutoksissa, varsinkaan teknologian kehityksen osalta. Tilannetta tasapainottaakseni totesin, että enpä minäkään ole diginatiivina kännykkä käteen syntynyt. Saadessani ensimmäisen kännykkäni olin 10-vuotias, ja tuolloin olin yksi ensimmäisistä luokkani kännykällisistä. Omalta rippileiriltäni soiteltiin tai tekstiviestiteltiin kotiin vielä kahdeksan vuotta sitten, koska nettiyhteys oli huono ja WhatsAppia ei ollut saatavilla.

Kehitys kehittyy. Välillä kuitenkin tuntu, että ilman joitakin uudistuksia pärjättäisiin. Tänä vuonna vaikkapa Isosta Pyörästä ja tutkintouudistuksista on voinut olla montaa mieltä. Ihan viime viikkoina ärtymystä on herättänyt, kun joulukarkit ovat taas ilmestyneet kaupan hyllyihin aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin. Tein niistä viime vuonna ensimmäiset havainnot 6.10, mutta tänä vuonna jo 1.10. Kehitys kehittyy, mutta kehittyykö se hyvään suuntaan?

Tänä vuonna vietetään reformaation merkkivuotta. Suomessa vuoden pääjuhla järjestetään Turussa 5.11. Yritin järjestää TYT:n retkeä sinne, mutta retki jouduttiin perumaan pienen ilmoittautumismäärän vuoksi. Aluksi olin aidon hämmästynyt, että retki ei herättänyt teologian opiskelijoissa laajempaa mielenkiintoa. Sitten totesin, että 500-vuotias reformi on toki niin vanha uudistus, että se ei enää ehkä kiinnosta. Päädyinkin lopulta oman mielenrauhani turvaamiseksi tulkintaan, että reformaatio on jotain niin yleisesti hyväksyttyä ja tavanomaista, että se tunkeutuu riittävästi teologian opiskelijan arkeenkin. Kehitys kehittyy, ja vanhat reformit eivät vaadi enää erityistä huomiota.

Vuosi TYT:n puheenjohtajana lähestyy loppuaan. Ennen vuotta kuvittelin, että olisin jotenkin hyvä reformi – se, joka
tasapainottaa, inhimillistää ja jaksaa hymyillä. Nyt tiedän, että vaikka suklaa on lähtökohtaisesti hyvää, sen ilmestyminen kauppaan voi ärsyttää. Vaikka teknologia on tarkoitettu auttamaan, se voi myös etäännyttää. Kaikella on määrähetkensä, ja positiivisuus ja negatiivisuus ovat subjektiivisia kokemuksia.Joka tapauksessa haluan kiittää kuluneesta vuodesta. Aikanaan Pikku Kakkosen ohjelman Kaapo opetti, että ”maailma muuttuu, niin minäkin”. Totisesti on tämä vuosi minua muuttanut, ja väittäisin, että lähes pelkästään hyvään suuntaan. Kiitos! Kaikesta!

Petra Harju

Jyrääkö Iso Pyörä?

Ida Glumoff (Emilia Kallioniemi)

 

Onko oma tiedekunta historiaa? Miten Iso Pyörä vaikuttaa teologeihin? Hallopedi Iida Glumoff valottaa hämärän verhoa.

Iso Pyörä -projekti, Tiedekunta 2020, yt-neuvottelut. Käytävillä puhutaan asioista, joiden sisältö on monille opiskelijoille hepreaa. Parhaillaan hallopedina ja aiemmin muun muassa tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenenä tietomääräänsä kartuttanut Iida Glumoff lupasi kertoa, mitä yliopistolla oikein tapahtuu.

Iida haluaisi kaikkien tiedostavan, että samaan aikaan on meneillään kolme uudistusta. ”Tiedekunta 2020 -hanke on tiedekunnan oma idea. Nykyinen teologien koulutus ei vastaa työelämän tarvetta, joten tutkinto kaipaa uudistamista”, hän sanoo.

”Pian Tiedekunta 2020:n aloittamisen jälkeen kehitettiin Iso Pyörä-projekti, joka on koko yliopiston tutkintojen uudistus. Tarkoituksena on lisätä eri tieteenalojen yhteistyötä ja joustavaa liikkuvuutta opintojen aikana sekä nostaa yleistä työelämärelevanssia”, hän jatkaa. Iidan mukaan tämä “osuu hirveän hyvin yhteen sen kanssa, mitä meillä teologisessa keksittiin jo vähän aikaisemmin”. Tiedekunnassa sisäinen laaja-alaisuus on jo toteutunut, joten Iidan mukaan teologisessa päästään Ison Pyörän suhteen helpolla; luvassa on lähinnä tutkintojen tason nostaminen entisestään.

Positiivisina hankkeina alkaneet projektit saivat ylleen synkän viitan, kun vuosi sitten päälle pamahtivat leikkaukset. “Lähdettiin tekemään oikeasti hyvää tutkintoa, joka työllistää ja on täydellinen. Sen jälkeen lyötiin päälle paniikki-ilmapiiri, että viedään pois työpaikat, rahat ja tiedekunnat”, Iida nauraa, mutta on vakavissaan. Kun yliopisto päätti aloittaa Ison Pyörän, ei ollut tarkoitus säästää.

Kenties puhutuin aihe Isossa Pyörässä on ollut keskustelu tiedekuntien yhdistämisestä. “Kun halutaan uudistaa, säästää ja samalla lisätä laaja-alaisuutta, rehtoraatti oli sitä mieltä, että se tapahtuu yhdistämällä tiedekuntia”, Iida kertoo. Viimeisin tieto on, että tiedekuntien yhdistämistä ei enää ajeta vastustuksen vuoksi. ”Oikeasti, lopettakaa se stressi. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei meitä yhdistetä mihinkään!” Iida rauhoittelee.

Sana “tiedekunta” muuttaa kuitenkin merkitystään. Uusi palveluorganisaatio eli hallintopalvelut on jo aloittanut. Aiemmin koko yliopistossa oli yli 50 hallintopalveluyksikköä. ”Nyt koko hallinto on töissä suoraan yliopistolla, vaikka toki palvelevat pääosin tietyn alan opiskelijoita. Teologien omat lähipalvelut sijoittuvat keskustakampukselle, tarkkaa sijaintia ei ole päätetty”, Iida kertoo ja lisää, että henkilöstövähennykset tuntuvat eniten juuri hallinnossa. Opetuksen puolella vähennys näkyy viroissa, joita ei esimerkiksi eläköitymisen jälkeen täytetä uudelleen. “Jatko-opiskelijoiksi haluaville irtisanomiset voivat näkyä, koska päällä on täysi rekrytointikielto, ja jatko-opiskelijat ovat palkattua henkilökuntaa.”

”Jokaiselle kampukselle suunnitellaan tiedekampusta eli schoolia lisäämään yhteistyötä. Se on ns. tiedekuntien kattotaso, joka muun muassa koordinoi opetusta ja vastaa taloudesta”, hän jatkaa. Teologinen tiedekunta tulee todennäköisesti kuulumaan kampukseen nimeltä ”School of Social Sciences and Humanities”. Samalla humanisteille, teologeille ja kielikeskukselle tulee esimerkiksi oma yhteinen opintohallinnollinen tiimi.

“Ison Pyörän keskeisin uudistus teologien näkökulmasta on kandidaatin ja maisterin tutkintojen erottaminen selvemmin toisistaan. Tämä on osa EU:n asettamaa Bolognan prosessia, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa eurooppalaiset korkeakoulujärjestelmät”, Iida selostaa. “Käytännössä opiskelija hakee kandiohjelmaan ja saa tiedekunnalta opetuksen. Sitä halutaan helpottaa, että voi halutessaan jatkaa eri maisteriohjelmaan riittävän samankaltaiselle alalle.” Myös sivuaineopiskelu helpottuu yhteistyön kautta; toisen tiedekunnan opinnoista tulee luonnollinen osa omia opintoja.

Tiedekunta 2020 -hanke puolestaan uudistaa teologisen tutkintojen sisältöä. “Tällainen päivitysprosessi tehdään yleensä kymmenen vuoden välein, ja se sattuu tapahtumaan nyt”, Iida toteaa. ”Perus- ja aineopinnot uudistetaan kokonaan. Kannattaa olla tarkkana siirtymäaikojen suhteen ja suorittaa puuttuvia opintoja ahkerasti ennen kuin uudet tutkinnot astuvat voimaan syksyllä 2017”, hän muistuttaa. ”Vanhoilla opiskelijoilla on 2-3 vuotta aikaa suorittaa kandidaatin tai maisterin tutkinto loppuun vanhalla tutkintorakenteella.”

Eri oppiaineita yhdistelevät opintokokonaisuudet yleistyvät jatkossa. ”Yliopistoon sopii, että oppiaineen sijaan keskiössä on ilmiö, jota sitten puretaan oman tieteenalan keinoin” Iida sanoo. Tavoitteena ovat myös paremmin työelämää vastaavat soveltavat opinnot. “Käytännön taitoja halutaan kartuttaa enemmän. Tähän kuuluvat työelämätaidot aina CV:n laatimisesta lähtien”, Iida lisää.

“Negatiivista tässä on, että säästöjen takia 2020-uudistuksesta ei tule niin hyvää kuin olisi voitu tehdä. Useimmat ovat sitä mieltä, että Ison Pyörän tavoitteet ovat hyviä, mutta toteuttamiskeinoista on eriäviä mielipiteitä. Monia ihmetyttää, missä päätöksenteko jatkossa konkreettisesti tapahtuu.”, Iida toteaa. “Esimerkiksi humanisteilla tilanne on toinen. Siellä uhkana on, että joitakin pienempiä tieteenaloja lopetetaan kokonaan.” Teologisessa näin ole, aloituspaikkojakaan ei ole tarkoitus vähentää ainakaan rankalla otteella.

“Isoa Pyörää ja uudistuksia ei kannata inhota. En tajua, miksi kokonaisuus nähdään niin negatiivisena tai pelottavana. Luotan tekijöiden ammattitaitoon, sillä uudistusta on lähdetty tekemään opiskelijoiden parhaaksi, enkä näe hyötyä katastrofinäkökulmissa”, Iida kiteyttää ajatuksensa.

Millainen on tulevaisuuden teologi? Millaisia terveisiä asiantuntijat halusivat lähettää teologeille? Lue asiantuntijoiden vastaukset Kyyhkysen (2/2016) tuoreimmasta printtiversiosta.

 

Teksti: Emilia Kallioniemi ja Sara Vainikka

Kuva: Emilia Kallioniemi

 

Uudistusten aikataulu

2.5.2016: Uudet hallintopalvelut voimaan.

2017 alussa: Uusi tiedekuntarakenne, kampustasoinen yhteistyöelin (school) aloittaa toiminnan. Koulutusohjelmien johtoryhmät, jotka vastaavat konkreettisesti opetuksen suunnittelusta, alkavat suunnitella, mitä syksyllä opetetaan.

Syyskuussa 2017: Uudet koulutusohjelmat käyttöön: teologinen ja uskonnontutkimuksen kandi- sekä maisteriohjelma.

Lue lisää: Iso Pyörä- koulutusuudistus ja Tiedekunta 2020

Miten Iso Pyörä muuttaa opintoja?