Rakas gradupäiväkirja 1 – Kyyhkynen 1/2014

Sain lähes tulkoon astmakohtauksen, kun kirmasin aamun seminaariin kaupungin läpi. Edellisellä viikolla olin 20 minuuttia myöhässä. Mukavana bonuksena unohdin myös henkilökohtaisen tapaamisen Heikin kanssa. Viime viikon lievän alisuorittamisen jälkeen päätin ryhdistäytyä. Tämä ryhtiliike, johon olin itseäni kovasti psyykannut tarkoitti käytännössä sitä, että olin vain minuutin myöhässä. Olen harvoin ajoissa, mutta enää minua ei katsota pahasti. Muiden katseet ovat jotain säälin ja myötätunnon haaleaa sekoitusta.

Seminaari oli kuitenkin tällä viikolla oikein antoisa, sillä tarjolla oli tummia viinirypäleitä ja Fani-paloja. Olen aina arvostanut ihmisiä, jotka valitsevat vihreiden sijaan niitä viininpunaisia. Ne ovat vähän kalliimpia ja vähän paremman makuisia. Fani-palat tuovat hieman juhlaa arkeen. Tosin Fasu-pala on niille ainoa oikea nimi. Samoin kuin Twix on aina ja ikuisesti Raider, sanovat suuret ja mahtavat brändijumalat mitä tahtovat. Gradu edistyy kovaa vauhtia mieleni sisäisissä prosesseissa. Nyt tarvitaan enää se pieni fyysinen ponnistus, jonka avulla pyyhin pölyt kirjapinon päältä ja sukellan metodiopusten salattuun maailmaan. Wordin tyhjä G. (lue: geepiste) -tiedosto huutaa öisin nimeäni. Se aika, minkä olen käyttänyt ympärilläni oleviin ihmisiin vakuuttaakseni heidät siitä, että aion keväällä palauttaa gradun vastaa keskimäärin kolmeen ja puoleen väitöskirjaan käytettyä tuntimäärää. Loppukevään mottoni onkin: ”Puhu vähemmän, tee enemmän.”

Tavoitteeni ovat toki korkealla, mutta on kiva antaa muille hieman etumatkaa ja kiihdyttää sitten aivan kalkkiviivoilla ohi.

Gradun kirjoittaminen on vähän kuin maraton. Jotkut treenaavat pitkään ja huolella ja juoksevat matkan tasaisen vauhdin taulukkoa tutkiskellen ihan kiitettävään kansallisen tason aikaan. Itse luotan lapsena hiihtokisoissa luotuun rautaiseen peruskuntoon sekä kuukausi sitten järjestämääni muutaman viikon korkeanpaikanleiriin. Valmensin itse itseäni sekä rantahiekalla että korkealla vuoristossa. Palautusjuomana toimi tuttu ja turvallinen mojito. Tarkistin vielä etukäteen, ettei Sri Lanka ole vahingossakaan eksynyt Wadan kiellettyjen aineiden listalle.

Tätä taustaa vasten voinkin rentoutua vielä tovin ensimmäisellä juottopisteellä ja kiristellä rauhassa lenkkitossujeni nauhoja. Suunnitelmana on, että maaliskuun aikana ryntään yhtäkkiä juoksuun ja kirmaan mustana hevosena maaliin maailman kärkituloksella saaden lisänimen Topelian Usain Bolt. Saanen vielä täsmentää, että tämä tapahtuu toki täysin puhtaan urheilun keinoin.

Kirjoittaja on seitsemännen vuoden uskontotieteen pääaineopiskelija, joka aloitti graduseminaarin syksyllä 2013.

teksti: Maija Halme

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kyyhkysen numerossa 1/2014.

Artikkelit