Pääkirjoitus 3/2014

Tänä kesänä haravoin lehtiä, työnsin ruohonleikkuria, nypin kukkia ja mylläsin multaa. Kuuntelin Yle Puhetta, hytisin villapaidassa ja paksussa takissa kesäkuussa ja katselin kuinka Lahdenväylällä nousi vesihöyryä. Hikoilin heinäkuun helteillä, pudotin painoa huomaamatta ja tapasin läjäpäin uusia, erittäin innostuneita ja innostavia ihmisiä. Malmin hautausmaan puistotyöntekijän arki oli melkoista herkkua suorituspaineiden ja epävarman tulevaisuuden kanssa ahdistelevalle opiskelijalle.

Kesätöissä muistui mieleen se, mikä aina välillä tuppaa unohtumaan: ulkona työskentelemisen, suhteellisen kevyen ruumiillisen rasituksen tuomaa hyvä olo, metsä ja luonnon tarjoamat tuhannet vihreän sävyt. Kuinka hyvältä voi tuntua tuijottaa loppumattomaan vihreyteen? Vastaan että ihan älyttömän hyvältä. Siksi puristaa rinnasta joka kerta kun joku innokas selittää kuinka suomalaisen luonnon hiljaisuuden ja puhtauden voisi myydä kiinalaisille. Raukoilla kun ei siellä talouskasvun keskellä ole enää kuin saasteista ruskeaa hengitysilmaa. Meidän juustomme sen sijaan eivät pääse Venäjälle, joten raha ei olisi pahitteeksi. Hymähtelin joskus Chisun kappaleelle Baden Baden, kunnes siitä tuli Suomen ulkopolitiikkaa. Nyt ei kauheasti naurata.

Miten puhdas luonto ja hiljaisuus muutetaan rahaksi? Kuka määrittää sen hinnan? Sen ihastelemiseksi ainakin lentokoneet lentävät toiselta puolelta maailmaa varmistaen sen, ettei luonto enää puhtaammaksi muutu. Melkoista meluakin ne pitävät. Me siis maksamme turismin saasteilla ja melulla. Siitä palkkioksi vähän lisää rahaa, jota kuluttaa muovitavaraan?

Tässä lehdessä kuljetetaan hyvin löyhänä teemaa työstä ja työllistymisestä. Puhutaan ainakin kesätöistä, papin töistä ja Jeesuksesta. Etsitään omaa paikkaa ja vieraillaan toisten hiekkalaatikoilla. Fiilistellään erilaisia ratkaisuja. Yritetään olla ottamatta mitään itsestäänselvyytenä. Ollaan tulevaisuuden suhteen epävarmoja. Kaiken epävarman tulevaisuuspuheen keskellä voi helposti käydä niin, että turvattomuus saa tekemään lyhytnäköisiä ratkaisuja. Sellaisena näen puhtaan luonnon näkemisen myyntiartikkelina. Lyhytnäköisyyttä siis välttäkäämme, valppaina tässä maailmassa kulkekaamme.

Ella Luoma, päätoimittaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *