Mutkan kautta teologiseen – Kyyhkynen 3/2014

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen aloituspaikkoja koskevat uudistukset saattavat tulevaisuudessa karsia toista tutkintoa hakevien määrää huomattavasti. Haastattelimme kahta teologiseen tiedekuntaan muualta loikannutta opiskelijaa; toinen aiemmat opintonsa kesken jättänyt, toinen jo yhden alan maisteri.

Syksyn 2014 teologian ylioppilas Jere Hannikainen haki alun perin Mikkelin ammattikorkeakouluun opiskelemaan matkailualaa vuoden 2013 alussa. Opinnot alkoivat innokkaalla mielellä, mutta kiinnostus sammui kuitenkin vähin erin.

Opetus ei keskittynyt niinkään matkailuun, vaan alan kaupalliseen puoleen. Painopiste oli lähinnä tuotteiden ja elämysten brändäämisessä ja matkapakettien myynnissä. “Hyvät opiskelukaverit auttoivat kuitenkin jaksamaan”, Hannikainen muistelee.

Teologian maisteriopiskelija Riikka Uoti tuli niin ikään toisiin ajatuksiin edellisen oppiaineensa aikana. Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2013 valmistunut Uoti tajusi kandidaatti-vaiheessa haluavansa ihmisläheisempään työhön.

“Hallintotieteilijöistä suurin osa työllistyy erilaisiin kunnallis- tai kaupunginhallinnollisiin tehtäviin, jotka sisältävät enemmän papereiden pyörittelyä. Päätökseen vaikutti myös, että opiskelin sosiaalityötä pitkänä sivuaineena”, Uoti tiivistää. Kunnallisoikeuden oppiaineeseen syntynyt kandidaatintutkielma käsitteli lopulta vankien omaisten oikeuksia julkisoikeudellisesta näkökulmasta.

Myös Hannikaiselle tuli puolitoista vuotta kestäneen opintojakson aikana mahdollisuus käsitellä itseä kiinnostavia aiheita. Opinnäytetöissään hän pääsi kirjoittamaan esimerkiksi hengellisen elämyksen merkityksestä pyhiinvaellusmatkoissa ja ortodoksisesta Venäjästä. Hannikaisen Taustalla ollut hengellinen vakaumus sai lopulta vaihtamaan alaa teologian pariin.

“Minulle teologian opiskelussa on kyse hengellisestä kutsusta. Haluan saada täältä välineitä hengelliseen opetustyöhön kristittyjen parissa. Pappia tai opettajaa minusta ei välttämättä kuitenkaan tule”, Hannikainen summaa. Pääaineen hän arvelee löytyvän Uuden testamentin eksegetiikasta.

Uotilla hallintotieteen opintojen maisterivaihe johti lopulta graduun evankelis-luterilaisen kirkon ja kunnan sosiaalihuollon yhteisötyöstä. Valmistumista edesauttoi varmistunut opiskelupaikka Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Pääaineeksi Uoti valitsi dogmatiikan. Siten hän uskoi saavansa työhönsä enemmän hengellistä tarttumapintaa.

“Työskentelen opintojen ohella Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa johdon sihteerinä, missä aiempi koulutustaustani on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Kirkollinen tietämys on toki hyvä lisä”, Uoti toteaa.

Korkeakoulujen hakupaikkojen uudistuksiin kumpikaan haastateltava ei suhtaudu täysin myötämielisesti. Hannikainen kylläkin tunnustaa aiheelliseksi uudistuksen taustalla olevan huolen opiskelijoiden valmistumisesta:

“Tietysti tarvitaan myös aikaa, ei oma ala välttämättä löydy heti ensimmäisellä yrityksellä. Lopputulos voi kuitenkin olla hedelmällinen, vaikka siihen tulisikin monen mutkan kautta.”

“Jos polku olisi opintojen vaihtamisen osalta ollut suljettu, olisin nyt luultavasti huonosti motivoitunut hallintotieteiden kandidaatti. Innostus aiemman tutkinnon loppuun suorittamiseen olisi laskenut”, Uoti pohtii.

Tästä on kyse

– Syksyllä 2014 aloitettavat yhteishaku-uudistukset tähtäävät korkeakouluhauissa jo yhden korkeakoulupaikan saaneiden tai – tutkinnon suorittaneiden karsimiseen. Helsingin yliopistossa
kiintiöiden on tarkoitus astua voimaan keväällä 2016.

– Aiemmin korkeakouluun hakeva on voinut tulla hyväksytyksi useampaan paikkaan. Nyt paikkoja tarjotaan vain yksi, ja se on hyväksyttävä tai hylättävä kahden viikon kuluessa.

– Mikäli hakija on vastaanottanut aiemmin korkeakoulupaikan, tai suorittanut korkeakoulututkinnon, hän menettää ensikertalais-statuksensa aloituspaikkoja täytettäessä. Syksyllä 2014 korkeakoulupaikan vastaanottaneet menettävät tämän statuksen ensimmäisinä.

– Myös opintotuki- ja opintolaina-ajat muuttuvat. Syksyllä 2014 aloittaneiden tukikuukaudet lyhenevät, ja aiemman korkeakoulupaikan saaneet menettävät oikeuden hakea opintolainasta hyvityksiä nopeampaa valmistumista vastaan.

– Uudistusten pelätään pudottavan hakijoiden määrää. Vuonna 2013 60 000:sta korkeakouluun päässeestä 11 000:lla oli aikaisempi korkeakoulupaikka.

teksti: Olli-Pekka Toivanen

Artikkelit