A2-linjalta avaimet asiantuntijuuteen

Pappi ja opettaja – siinäkö teologin työllistymisvaihtoehdot? Ei suinkaan; tiedekunnan jatkuvasti kasvava A2-linja valmentaa teologeja uskonnon ja maailmankatsomusten asiantuntijatehtäviin ja tarjoaa laajat työllistymismahdollisuudet. Kyyhkynen tapasi neljä A2-linjan kasvattia, jotka kertoivat omista urapoluistaan.

Median viemää

STT-Lehtikuvan mediapalvelupäällikkö Maija Lappalainen valmistui teologian maisteriksi vuonna 2007 pääaineenaan kirkkososiologia. ”Aluksi toiveammatti vaihteli tiuhaan opettajasta psykologiksi. Opiskelin myös klassiset kielet ja kokeilin kesäteologin työtä. Linjavalintani kuitenkin varmistui perusopintojen aikana”, Lappalainen kertoo ja kuvailee olleensa opiskeluaikoina ”selkeä ajelehtija”.

Maija Lappalainen
Maija Lappalainen

Puhuessaan koulutusohjelmastaan, Lappalainen löytää heti positiivisen vireen. ”A2 antaa mahtavan monipuoliset mahdollisuudet työllistymiselle! Määrätietoisella ja positiivisella asenteella sieltä valmistuva on yhtä hyvissä asemissa työmarkkinoilla kuin muidenkin linjojen teologit”, hän puntaroi.

Koska kirjoittaminen kiinnosti Lappalaista ja toimittajan työ oli tuttua äidin ammatin kautta, oli viestintään painottuminen helppo valinta. Opintojensa ohessa hän avusti Kotimaa-konsernin lehtiä ja juttukeikkojen myötä innostus kasvoi. Ahkera toimittajanalku oli mukana TYT:n hallituksessa ja löysi tiensä myös Nuoret journalistit -ryhmään, josta sai hyödyllistä hiljaista tietoa viestinnän alasta. Viestinnän rinnalla Lappalaisen toisena sivuaineena oli yhteiskuntapolitiikka.

150 henkeä työllistävällä STT-Lehtikuvalla Lappalainen aloitti seitsemän vuotta sitten – vakituinen toimittajan pesti on uutistoimituksessa, mutta nyt hän hoitaa väliaikaisesti mediapalvelupäällikön tehtäviä. ”Ylläpidän asiakaskontakteja, osallistun tuotekehitykseen sekä markkinoin palvelujamme. Työni on mielekästä ja hyvin sosiaalista”, hän hymyilee ja hämmästelee, ettei olisi aiemmin uskonut voivansa innostua jopa IT-projekteista.

Lappalaisen mielestä teologien kannattaa erottautua työnhaussa vieläkin rohkeammin tuomalla esiin tutkintonsa hyvät puolet sekä panostamalla sivuainevalintoihin ja työharjoittelupaikkaan. ”Olin harjoittelijana Yle Urheilussa, josta sain myös töitä neljäksi vuodeksi. Siellä kollegani saattoi olla vaikkapa luokanopettaja; viestinnän tehtävissä erilaisista koulutustaustoista on paljon hyötyä! – Kannattaa perustella itselle, miksi oma tutkinto soveltuu tavoittelemaansa ammattiin sekä selvittää millaiset ihmiset hakevat haluamallesi alalle. Anna elämän kuljettaa ja ole rohkeasti teologi”, Lappalainen kannustaa.

Työharjoittelijasta opintoneuvojaksi

Netta Kärki
Netta Kärki

Netta Kärki sai ensimmäisen työpaikkansa teologian maisterina vain muutama kuukausi valmistumisensa jälkeen. Työ tiedekunnan hallinnossa opintoneuvojana alkoi viime kesänä. 
”Aloittaessani opiskelun halusin edetä A1-linjalla, mutta lopulta koin A2:n kiinnostavampana itselleni”, hän kertoo. Päätökset linjasta sekä uskonnonfilosofian valitsemisesta pääaineeksi vahvistuivat vaihto-opiskelussa Saksan Tϋbingenissa. – Se oli mahtava ja kasvattava kokemus, kannustan kaikkia kansainvälistymiseen, hän hymyilee.

Työnsä myötä Kärki tietää, että A2-linjan suosio kasvaa teologien keskuudessa jatkuvasti. 
”Koulutusohjelma antaa hyvät eväät kohti työllistymistä”, hän kertoo. ”Työnhakua on turha pelätä etukäteen, elämässä asioilla on tapana järjestyä. Ja on hyvä muistaa, että tutkintoa voi jälkeenpäin täydentää erillisopinnoilla vaikkapa kirkon virkavaatimuksia vastaavaksi.”

Kärki suosittelee verkostoitumaan opintojen aikana esimerkiksi opiskelijajärjestöissä. ”Itseltäni jäi tämä puoli kokematta, mutta sen sijaan panostin sivuaineisiin ja työharjoittelupaikkaan.”

Kärki syventyi sekä teoreettiseen filosofiaan että politiikan tutkimukseen ja pääsi maisterivaiheen harjoitteluun teologiseen tiedekuntaan. Kokemus kannatti, sillä se poiki hänelle opintoneuvojan sijaisuuden ja näkökulma vaihtui opiskelijasta tiedekunnan edustajaksi. ”Pystyn eläytymään opiskelijoiden tilanteisiin ja kysymyksiin, koska tutkintorakenne on jo tuttu. Teologin vuorovaikutustaidoista on työssäni hyötyä”, hän arvioi.

Kandidaatin soveltavissa opinnoissa Kärki perehtyi kansainvälisiin tehtäviin, mutta maisterivaiheessa kiinnostus painottui hallinnolliseen puoleen. ”Hallinnolliset tehtävät ovat mielekkäitä, koska ne sopivat persoonaani ja organisatorinen puoleni pääsee esiin. Tulevaisuudessa myös kansainvälinen järjestötyö kiinnostaa, eivätkä myöhemmät opinnot vaikkapa valtiotieteiden parissa ole poissuljettuja”, Kärki pohtii tulevaisuuttaan.

Online-markkinointia kehitysyhteistyöjärjestössä

World Visionilla 3.5 vuotta työskennellyt A. J. Haverinen korostaa, että teologisen koulutuksen keskeinen tarkoitus on luoda humaani suhde ihmisiin ja kulttuuriin. Se on myös syy, miksi hän tekee työtä juuri teologialla. “Teologien syväymmärryksellä kulttuureista ja uskonnoista on paljon annettavaa. Siinä ihminen saa tehdä ihmisten kanssa ihmisille”, Haverinen tiivistää.

A. J. Haverinen
A. J. Haverinen

Haverisen urapolku on mielenkiintoinen, sillä se sisältää aineksia myös teologian ulkopuolelta. Hyvin menneestä harjoittelujaksostaan Unicefilla hän sai myös ensimmäisen varsinaisen työpaikkansa. Omien sanojensa mukaan hän ei ole “yhdestä puusta veistetty”, joten lopulta hän päätyi IT-alalle ja sen jälkeen nykyiseen työpaikkaansa World Visionille online-markkinoinnin asiantuntijaksi. Jokaiseen työpaikkaansa hän pääsi teologisen papereilla, mikä tietoteknisen työtehtävien vuoksi kuulostaa epätavalliselta.

Haverinen myöntääkin harrastelleensa Internet-juttuja jo lukiosta lähtien ja että tällä on ollut suuri merkitys töihin pääsyssä. “Tietoteknisten taitojen lisäksi vuorovaikutustaidot ja muut hankitut kokemukset ovat olleet merkittäviä asioita työnhaussa. CV:ssä monipuolisuus on plussaa”.

Haastattelun aikana tulee myös vahvasti ilmi kontaktien, suositusten ja verkostojen luomisen tärkeys. Haverinen kuitenkin vakuuttaa, että hän itse pääsi töihin pelkästään etsimällä ja hakemalla – siis yritteliäisyydellä. Hän myös huomauttaa, että opiskelu ei lopu gradun tekoon, vaan taitoja täytyy hankkia sen mukaan, mitä työ vaatii.

Aktiivisesta historiastaan huolimatta Haverinen painottaa, että hänen ei ole tarvinnut raataa yötä päivää opiskelun ja työn eteen. “Aikaa on jäänyt myös elämiselle. Työt kannattaa tehdä huolella mutta iloiten.”

Kiinnostuksesta teologiaan

Keskiajan tutkimukseen erikoistunut systemaattisen teologian tohtoritukija Jussi Varkemaa on ollut tutkijaksi harvinaisen pitkään urallaan. Hänellä tutkimusten parissa vietettyjä vuosia on kertynyt jo melkein 18. “Suomessa ei varsinaisesti tutkijauraa edes tunneta, vaan tutkijana oleminen on yleensä vain väliaikainen homma”, Varkemaa huomauttaa ja lisää, että hänellä pitkäaikaisuus johtuu enimmäkseen tutkijatyön osa-aikaisesta luonteesta.

Jussi Varkemaa
Jussi Varkemaa

“Minulla on ollut valmiudet tehdä muitakin töitä ja olenkin aina tehnyt esimerkiksi opettajan töitä tai tiedehallinnon huippuyksikön tieteellisen sihteerin hommia. Ehkä juuri siksi olen voinut jatkaa näin pitkään.” Myös laajat projektit ja tutkimushankkeet ovat pitäneet Varkemaan tutkimusten äärellä.

Tutkijaksi hän päätyi puhtaasti kiinnostuksesta teologiaan. “Pääainevalinnassa lopulta systemaattinen teologia vei voiton. Gradua tehdessäni valottui se, mitä tieteen tekeminen todella on, ja innostus jatko-opiskeluun kasvoi gradun valmistumisen myötä.” Varkemaa on viihtynyt työssään, mutta myöntää, että on hetkiä, jolloin ainainen istuminen tutkimuksen äärellä ei ole niin innostavaa.

Varkemaan mukaan ei ole olemassa tutkijatyyppiä.”Toki sinnikäs puurtaminen on tutkijan hyvä ominaisuus, mutta collegoistani löytyy kaikenkirjavia ihmisiä”, hän naurahtaa.

Varkemaa on tiedostanut sen, että nykyinen tutkijan työ ei vie häntä eläkkeelle asti. Kysyttäessä tulevaisuuden suunnitelmista haastateltava kohauttaa tyynesti olkiaan. “Täytyy vain keksiä jotain. Työn pätkittäisyys ei ole tietenkään optimaalinen tilanne, mutta se on jotain sellaista, jonka kanssa pystyy elämään.”

Jos hallinnon ala kiinnostaa, kannattaa hakea tuutoriprojektisihteeriksi tai TYT:n opiskelijaedustajaksi sekä seurata Flamman avoimia työpaikkoja, Kärki vinkkaa.

“Työssäni STT-Lehtikuvalla voin hyödyntää teologin kykyä ajatella kokonaisvaltaisesti sekä taitoa kohdata erilaisia ihmisiä”, Maija Lappalainen kertoo koulutuksensa vahvuuksista.

Netta Kärki toimii teologisen tiedekunnan opintoneuvojana.

Teologien syväymmärryksellä kulttuureista ja uskonnoista on paljon annettavaa. Siinä ihminen saa tehdä ihmisten kanssa ihmisille”, A. J. Haverinen tiivistää.

”Gradua tehdessäni valottui se, mitä tieteen tekeminen todella on, ja innostus jatko-opiskeluun kasvoi gradun valmistumisen myötä”, Jussi Varkemaa kertoo uravalinnastaan.

Teksti: Sara Vainikka ja Kaisa Hemminki

Kuvat: Sara Vainikka (Maija Lappalainen ja Netta Kärki), J. Haverinen (A. J. Haverinen), Kaisa Hemminki (Jussi Varkemaa)

Artikkelit